Mainos

10 väittämää aurinkovoiteista – Mitkä legendat pitävät paikkansa?

Näin keskikesällä UV-säteilyn määrä on korkeimmillaan, ja aurinkoon tottumaton iho saattaa palaa ilman suojaa jo kymmenessä minuutissa.

MTV kokosi 10 väittämää aurinkovoiteista. Monet luulot elävät, mutta mitkä legendat pitävät paikkansa? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava tutkija Hannu Kiviranta vastaa.

1. Mitä isompi suojakerroin, sen parempi

Sopiva suojakerroin riippuu ihmisen ihotyypistä. Jos on vaalea iho, joka palaa helposti, kannattaa valita mieluummin isompi kerroin, kun taas tummemmalle iholle riittää pienempi kerroin. Itselle sopiva kerroin selviää kokeilemalla. Lapsille ja vaaleaihoisille suosittelen suurimpia suojakertoimia. Isoja kertoimia kannattaa käyttää varsinkin kesän alussa, kun talven jäljiltä aloitetaan auringonotto. Kerrointa voi sitten pienentää asteittain. Kun on jo ruskettunut, kerroin 15 voi olla ihan riittävä.

2. Aurinkovoide ei ole sataprosenttinen suoja

Voiteen teho ei ole sataprosenttinen. Muutenkin helposti tuudittaudutaan siihen, että ollaan suojassa, kun iholla on voidetta ja oleskellaan auringossa liian pitkiä aikoja. Usein voiteen teho ehtii laantua ja palaminen pääsee tapahtumaan. Jos näin käy usein, vanhemmalla iällä ihosyvän riski voi kasvaa.

3. Ultraviolettisäteily on voimakkaampaa kuin ennen

Ultraviolettisäteilyn määrä on lisääntynyt. Se liittyy otsonikatoon. Viimeisen 20–30 vuoden aikana otsoni on vähentynyt yläilmakehästä, mikä päästää ultraviolettisäteilyä enemmän maan pinnalle asti.

4. Aurinkovoide ei välttämättä suojaa sekä UVA- että UVB-säteiltä

Pitää paikkansa. Markkinamiesten rako on tässä ollut ilmeinen. Voiteita on monenlaisia, joten kannattaa olla tarkkana ja lukea purkin kyljestä tiedot tarkasti.

5. Aurinkovoiteet voivat sisältää haitallisia kemikaaleja

Kaikki voiteiden ainesosat käyvät läpi testausprotokollan, jotta ne hyväksytään Suomessa, joten niiden turvallisuuteen voi luottaa. Rasvojen härskiintymisen estävistä säilöntäaineista on joskus esitetty, että ne saattaisivat aiheuttaa terveyshaittoja. Riski on kuitenkin hyvin pieni, kun Suomessa käytetään voiteita niin lyhyen aikaa ja kohtalaisen pieniä määriä. Myrkyt eivät muutenkaan läpäise ihoa kovin helposti. Myös nanomuotoisista titaani- ja sinkkioksideista on joskus esitetty haittaepäilyjä, mutta niiden terveysvaaroista ei ole mitään näyttöä varsinkaan, kun niitä käytetään terveelle iholle.

6. Aurinkovoide saastuttaa ympäristöä liuetessaan luontoon

Luontoon pääsee niin kamalan pieniä pitoisuuksia, etteivät ne aiheuta merkittävää haittaa ympäristölle.

7. Aurinkovoidetta pitää levittää paljon

Purkeissa on ohjeet, joita kannattaa noudattaa. Usein ohjeissa puhutaan parista lusikallisesta voidetta. Rasvaa pitää levittää kerralla tarpeeksi ja muistaa lisätä sitä tarpeeksi usein. Voiteen suoja ei kestä kovin kauaa, ja voide kuluu pois, jos hikoilee tai ui.

8. Aurinkovoide suodattaa uv-säteiden lisäksi D-vitamiinia

Ei suodata. Sitä paitsi päivittäiseen D-vitamiinisuositukseen riittää varttitunnin oleskelu auringossa.

9. Auringonottoa pitää välttää kuumimpaan aikaan päivästä

Kuuminta ja kirkkainta aikaa päivästä ei suositella auringonotolle, vaan silloin pitäisi päinvastoin hakeutua suojaan auringolta. Kaikkein kuuminta on keskipäivän aikoihin. Silloin kannattaa hakeutua varjoon tai suojata itsensä vaatteilla ja hatulla.

10. Aurinkovoiteissa on uusi trendi

Markkinoilla on vastattu UV-säteilyn lisääntymiseen. Myynnissä on yhä enemmän kovakertoimisia aurinkovoiteita. Näin vastataan kuluttajien huoleen, mikä on minusta ihan tervetullut vastaus valmistajilta.

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.