Mainos

141-tuki eli vakavien vaikeuksien tuki Etelä-Suomessa

(MTV3/Anne Sjöholm)

Suomi neuvottelee parasta aikaan Euroopan komission kanssa siitä, saako Suomi maksaa jatkossakin omasta kassastaan maataloustukea Etelä-Suomen viljelijöille. Neuvottelut koskevat vuosia 2008 - 2013.

Neuvottelut ovat hankalat - kuten aiemmillakin kolmella kerralla. Suomi perustelee, että tukea tarvitaan edelleen, koska Suomessa tuotanto-olosuhteet (luonnonolosuhteet, pieni tilakoko jne.) ovat yhä sellaiset, että tilamme eivät pysty kilpailemaan esimerkiksi Tanskan ja Ruotsin maatilojen kanssa.

Komissio puolestaan on katsonut EU-jäsenyytemme alusta lähtien, että tuki on tilapäinen. Tämänkertaisissakin neuvotteluissa komissio vaatii tukien voimakasta leikkaamista. EU-komissiossa on tahoja, joiden mielestä koko tuki pitäisi lopettaa täysin.

141-tuki on saanut nimensä siitä, että tuesta sovittiin Suomen ja EU:n liittymissopimuksen artiklassa 141. Pohjoiselle Suomelle sovittiin omasta kansallisesta tuestaan artiklassa 142. Artiklassa 141 todetaan näin:

“Jos liittymisestä aiheutuu vakavia vaikeuksia, jotka ovat yhä olemassa sen jälkeen kun 138, 139, 140 ja 142 artiklan määräyksiä on sovellettu täysimittaisesti ja yhteisössä voimassa oleviin sääntöihin perustuvia muita toimenpiteitä, komissio voi antaa [Norjalle ja] Suomelle luvan myöntää tuottajille kansallisia tukia, joiden tarkoituksena on helpottaa näiden täysimääräistä yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan.“

Suomen esitys

EU haluaa päästä irti tuotannon tukemisesta. Tämä on huomioitu myös Suomen neuvotteluesityksessä 141-tuesta. Suomi esittää EU-komissiolle mallia, joka takaisi 141-tuen kokonaismäärän säilymisen lähes ennallaan. Tukea jaettaisiin kuitenkin uusin perustein, mikä vaikuttaisi eri tuotantosuuntiin eri tavalla.

Suomi ehdottaa esimerkiksi, että Etelä-Suomen sika- ja siipikarjatalouden tuotantosidonnaisesta tuesta luovuttaisiin asteittain ja sidonnaisuus päättyisi kokonaan vuonna 2010. Silloin esimerkiksi sikatilallinen ei saisi enää lainkaan tukea sen mukaan, paljonko lihaa hän tuottaa.

Tuki perustuisi siihen, paljonko hänellä oli sikoja vuonna 2007 sekä viljelijän peltoalan kokoon. Sikatilat menettäisivät maataloustuestaan keksimäärin 10%.Tilat, joilla on vähän maata suhteessa eläinmäärään, menettäisivät selvästi enemmän. Esimerkiksi 45 minuuttia -ohjelman haastatteleman siankasvattajan maataloustulo putoaisi 42%.

EU:n mielestä tuotantoa ei pidä tukea suoraan, koska se lisää ylituotantoa. Viljelijät taas pitävät motivoivampana saada tukea sen mukaan, paljonko tuottavat.

141-tuen merkitys Etelä-Suomen viljelijöille

Etelä-Suomen kansallista 141-tukea maksetaan (tukialueilla A ja B) kotieläintaloudelle, kasvihuonetuotannolle ja puutarhatuotteiden varastoinnille. 141-paketin yhteydessä on aiemmin sovittu myös tuesta kasvinviljelylle.

Tuella on erittäin suuri merkitys viljelijöille. Monilla tiloilla maataloustulo (= myyntitulot + tuet - kulut) jäisi kannattamattomaksi ilman tukea.

Maatalousministeriön laskelmien mukaan keksimäärin 57% tilojen maataloustulosta muodostuu 141-tuesta. Esimerkiksi siipikarja- ja sikatiloilla 141-tuen osuus viljelijöiden maataloustulosta on 63%, viljatiloilla 49% ja maitotiloilla 31%. Mukaan on laskettu sekä eläintuet että tukikokonaisuuden yhteydessä neuvottelut peltotuet.

Viljelijät sanovatkin, että heidän ei kannata jatkaa työtään, mikäli nämä tuet kovasti heikentyvät.

Etelä-Suomen 141-tuet ovat olleet pienempiä kuin pohjoisempana maksetut 142-tuet. Jos Etelä-Suomessa tukitaso putoaa ja pohjoisempana pysyy samana, viljelijät joutuvat hyvin eriarvoiseen asemaan.

Suomessa onkin heräämässä keskustelu siitä, pitäisikö myös 142-tukea laskea ainakin tukialueen eteläisemmissä osissa, missä tuotanto-olosuhteet ovat pitkälti samat kuin 141-tukialueella.

A + B C1 C2 C2P C3-P1, P2
198 € 207 € 209 € 290 € 290 €
broilerit (189 kpl) 183 € 183 € 189 € 275 € 275 €
maito (litralta) 3,0 snt 7,9 snt 8,6 snt 9,6 snt 12,6 - 14,3 snt
kasvihuoneet, jotka toimivat 2-7 kk vuodessa 4,1 € 4,3 € 4,3 € 4,3 € 4,3 €

A+B C1 C2 C2P C3-P1, P2

- lihasiat ( / 13 kpl) 198€ 207€ 209€ 290€ 290€

- broilerit ( / 189kpl) 183€ 183€ 189€ 275€ 275€

- maito (litralta) 3,0snt 7,9snt 8,6snt 9,6snt 12,6 - 14,3snt

- kasvihuoneet, jotka toimivat

2-7kk vuodessa ( /m2) 4,1€ 4,3€ 4,3€ 4,3€ 4,3€

Suorien tuotantotukien lisäksi 141-tukipakettiin kuuluu investointitukia, ympäristötukea (kansallinen lisäosa) sekä luonnonhaittakorvausten kansallinen lisäosa.

Tuille on asetettu eräitä tukikattoja:

-Kanatalouden eläinyksikkötuki koko maassa

-Eläintuissa on rajoituksia kaikkien eläinten osalta tukialueilla C2P - C4.

-Myös investointituissa on rajoituksia.

Kaikki Suomen maksamat kansalliset maataloustuet

Vuonna 2006 Suomi maksoi kansallisia tukia yhteensä 611,7 miljoonaa euroa:

Etelä- Suomen 141-tuki (A-ja B-alueet) 96,5 miljoonaa euroa (15,8%)

Pohjoinen 142-tuki (C-alueet) 329 miljoonaa euroa (53,8%)

Ympäristötuen kansallinen lisäosa 55 miljoonaa euroa (9%)

Luonnonhaittakorvausten kansallinen lisäosa 119,9 miljoonaa euroa (19,6%)

Muut kansalliset tuet 11,3 miljoonaa euroa (1,8%)

Vertailun vuoksi todettakoon, että EU:n kassasta maksetaan tänä vuonna suomalaisille viljelijöille maataloustukea hieman yli 750 miljoona euroa.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.