Mainos

1990-luvun virheet toistumassa – "ehkäisevästä hoidosta ei kannata säästää"

Oulun koulupuukotus on nostanut taas kouluterveydenhuollon ja nuorten mielenterveyspalvelut puheenaiheiksi. Jokelan ja Kauhavan koulusurmien jälkeen puhuttiin paljon ennaltaehkäisevän opiskelijahuollon merkityksestä, mutta tilanne on polkenut pitkälti paikallaan.

Eduskunta käsittelee parhaillaan lakiesitystä, joka läpi mennessään toisi opiskelijahuollon kaikkiin toisen asteen kouluihin. Lakiesityksen perumista on vilauteltu säästösyistä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on tutkinut vuonna 1987 syntyneiden suomalaisten hyvinvointia. Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimuksen mukaan 1990-luvun laman peruspalveluihin kohdistuneet leikkaukset ovat tulleet hyvin kalliiksi. Leikkaukset ovat jättäneet selvän jäljen laman jälkimainingeissa koulutietä kulkeneiden lasten elämään.

– Kyllä se on tullut kalliiksi, vaikka kukaan ei voikaan tietää, kuinka paljon mikäkin säästö on maksanut, THL:n erikoistutkija Reija Paananen toteaa.

Paanasen mukaan jo muista tutkimuksista tiedetään, että niissä kunnissa, joissa on säästetty kouluterveydenhuollosta, on ollut enemmän vaikeista mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria.

Tarja Paakkosen väitöskirjassa 2012 tutkittiin 90-luvulla kouluterveydenhuoltoon tehtyjen leikkausten vaikutusta. Siinä päädyttiin juuri tähän.

Pitkäjänteinen näkemys puuttuu

1990-luvun leikkausten hintaa tutkinut Paananen seuraa nykyistä keskustelua kuntien säästölistoista hyvin huolestuneena.

– Koska ehkäisevän työn investoinnit näkyvät vasta vuosien päässä, siitä on helppo nipistää – niin kuin silloin 90-luvullakin neuvolapalveluista, kouluterveydenhuollosta jne.

Paananen peräänkuuluttaakin pitkäjänteistä näkemystä politiikkaan.

– Tuntuu siltä, että päättäjät eivät hoksaa ajatella sitä, miten ne säästöt vaikuttavat kokonaisvaltaisesti. Sitä, että kun jostain napataan pois, niin mitä se tarkoittaa vuosien päästä. Ajatusmaailman pitäisi olla pitkäjänteisempi, Paananen arvioi.

Paananen pitää opiskelijahuollon kuntoon laittamista hyvin tärkeänä. Myös oppilaat itse pitävät nykytilannetta huonona.

– Uusien terveyskyselyjen mukaan nuoret kokevat, että esimerkiksi koulupsykologille ja koululääkärille on vaikea päästä. Kyllä nämä olisivat ihan ensiarvoisen tärkeitä asioita laittaa kuntoon, Paananen painottaa.

Inhimillinen kärsimys on oma lukunsa, mutta kylmästi euroillakin mitattuna ennaltaehkäisevä hoito kannattaa.

– Ehkäisevä hoito on varmasti halvempaa siinä, että sillä pystytään välttämään ongelmien kasautuminen. Meidän tutkimuksessakin kävi ilmi, että sitten, kun ne ongelmat kehittyvät pitkälle, niin sitten ongelmia on jo joka elämänalueella. Ja se on monimutkainen ja kallis vyyhti purkaa, Paananen kiteyttää.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.