Mainos

3D-mallinnos mahdollisti Suomen ensimmäisen kasvojensiirron – potkua myös liiketoimintaan

Terveysteknologia on Suomen harvoja kasvualoja. Alan vienti on viisinkertaistunut 20 vuodessa ja viime vuonnakin vienti kasvoi vajaat 7 prosenttia edellisvuodesta.

Alan kehitystä vauhdittavat tiivis yhteistyö yliopistojen ja sairaaloiden kanssa sekä isot panostukset tuotekehitykseen.

3D-mallinnuksella oli suuri merkitys Suomen ensimmäisen kasvojensiirron onnistumiselle.

– Se mahdollisti ensinnäkin sen, että pystyttiin harjoittelemaan tätä leikkausta suunnittelun avulla, mutta myös käytännön toteutus helpottui. Leikkauksen tarkkuus myös kasvoi verrattuna siihen, jos tätä teknologiaa ei olisi ollut käytössä, selittää HUSin dosentti ja osaston ylilääkäri Jyrki Törnwall.

Kirurgien lisäksi leikkaus oli iso haaste mallinnuksesta vastanneelle yritykselle.

– Kyllä se teknisestikin oli iso haaste ja sinänsä pitkä prosessi, mutta kaikki meni hienosti, sanoo Planmeca Oy:n suunnittelupäällikkö Jani Horelli.

Onnistuminen antoi potkua myös liiketoimintaan. 3D-mallinnuksen käyttömahdollisuudet lääketieteessä ovat moninaiset.

– Suuntaus on se, että ollaan menossa potilaskohtaiseen suunnitteluun ja 3D-teknologiaan ja mahdollisuudet on valtavat, kuvaa Horelli.

Suomen harvoja kasvualoja

Terveysteknologia kuuluu Suomen harvoihin kasvualoihin. Suomen vienti on suuntautunut viime vuosina alaspäin, mutta terveysteknologian vienti kasvaa edelleen. Viime vuonna kasvua oli vajaat 7 prosenttia edellisvuodesta.

Terveysteknologia-alalla toimii Suomessa yli 300 yritystä, jotka työllistävät reilut 10 000 ihmistä.

Osaltaan alan menestystä selittää se, että tuotekehitykseen käytetään 10 prosenttia liikevaihdosta.

– Saadaan markkinoille tuotteita, joita kuluttaja tai tässä tapauksessa hammaslääkäri tai lääkäri tarvitsee. Silloin niitä menee kaupaksikin. Ei tehdä tuotteita ilman, että tiedetään, kuka niitä ostaa, huomauttaa Terveysteknologian Liitto FiHTAn puheenjohtaja Veli Mäkelä.

Tuotekehitykseen satsaaminen palkitaan

Alan tulevaisuus näyttää valoisalta ja kasvun uskotaan jatkuvan.

– En näe mitään syytä, miksei jatkuisi ja aika hyvä tilanne sillä tavalla, että start up -yrityksiä riittää Suomessa terveysteknologian alalla ja joistakin tulee aikoinaan isoja yrityksiä, ennakoi Mäkelä.

Voisiko terveysteknologia-alan vientimenestyksestä sitten ottaa oppia muille aloille? Veli Mäkelä vastaa varovaisesti.

– Jos sen tietäisi, niin voisi ryhtyä vaikka sijoituspankkiiriksi! Kaipa se on niin, että pitää sinnikkäästi satsata tuotekehitykseen, uusiin tekniikoihin, digitaalisuuteen tai kolmiulotteiseen kuvantamiseen, jos on sillä alalla, tai teolliseen internettiin. Kytkettävyys on tärkeää. Se, että päästään myymään enemmän konsepteja kuin tuotteita. Silloin hinta ei laske niin pahasti kuin muuten kilpailutilanteessa, koska maailmalla riittää kilpailua kaikilla aloilla, myös terveysteknologiassa.

3D-tulostuksella implantteja potilaille

Sairaaloissa odotetaan innokkaasti 3D-tekniikan seuraavia kehitysvaiheita. Kenties potilaille voidaan pian tulostaa "varaosia" sairaalassa.

– Lääketiede kehittyy potilaskeskeisemmäksi. Jokaiselle potilaalle voidaan tulostaa henkilökohtaiset ja sopivat implantit, jotka esimerkiksi jatkossa muuttuvat itsestään luuksi. Pystytään vaikka sairaalan sisällä printtaamaan implantit ja saadaan ne potilaille mahdollisimman nopeasti. Riippuu insinööreistä, mutta ehkä meillä on jo viiden vuoden sisällä käytännön sovelluksia käytössä, toivoo Jyrki Törnwall.

Suomen ensimmäiselle kasvojensiirtopotilaalle kuuluu hyvää.

– Hän voi erittäin hyvin. Syö ja puhuu ja kaikki on mennyt suunnitelmien mukaisesti eikä ole tullut suurempia takapakkeja onneksi, iloitsee Törnwall.

Seuraavakin kasvojensiirto on jo suunnitteilla. Se tehdään ehkä ensi syksynä.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.