Mainos

Äänen kantamisilmiölle uusi laskentamalli

Suomalaistutkijat ovat selvittäneet syyn äänen hyvälle kantavuudelle tietyissä oloissa, kuten veden päällä tyvenellä. Kuopion yliopiston melulaboratorion tutkimuksissa on havaittu, että niin sanottu äänen hajaantumisilmiö puolittuu normaalista hyvissä olosuhteissa. Esimerkiksi veden pinnalla äänisäteet etenevät ikäänkuin patjana ja näin ääni kantaa huomattavasti kauemmaksi kuin maalla. Kuopiolaistutkijat havaintojen mukaan matalataajuuksinen melu etenee myös maalla yhtä hyvin.

uimaranta_kesalla

Kuopion yliopiston melulaboratoriossa on selvitetty, miksi vesi "kantaa" ääntä tietyissä sääoloissa erityisen tehokkaasti. Ilmiöllä on merkitystä, kun arvioidaan melun todellisia ympäristövaikutuksia, kertoo melulaboratorion johtaja Erkki Björk. Äänen kantamisilmiön lienevät kokeneet useimmat suomalaiset kevätkesän tyyninä iltoina mökeillään. Esimerkiksi normaali puhe, joka tavanomaisissa oloissa on selvästi kuultavissa sadan metrin päähän, kuuluu joskus lähes parin kilometrin päähän. Nyt asiaan on saatu tieteellinen selitys. Tähän asti on oletettu, että äänen hajaantumisvaimennus on aina kuusi desibeliä, kun matka tiettyyn yksittäiseen äänilähteeseen nähden kaksinkertaistuu. Björkin tutkimus osoittaa, että hajaantumisvaimeneminen jää puolta pienemmäksi tietyissä erityisen vähän ääntä vaimentavissa sääoloissa.

Vanha laskentamalli ei aina toimi

Ilmiö syntyy erityisesti tyynellä säällä äänen edetessä ilmaa kylmemmän veden yli. Tällöin äänisäteet kaartuvat alaspäin eivätkä pääse enää hajaantumaan pystysuunnassa. Äänen kantamisilmiö on se, että äänisäteet jäävät veden pintaan patjana etenemään. Kun äänienergia hajaantuu sylinteripinnalle pallopinnan asemasta, jää vaimeneminen puoleen eli kolmeen desibeliin, selvittää tutkija.

Teollisuusmelun laskentamalli perustuu kuuden desibelin sääntöön. Malli ei siis kerro koko totuutta. Björkin mukaan ilmiö voi esiintyä hyvin matalataajuisella melulla myös silloin, kun ääni etenee mantereen yli. Kuopiossa esimerkiksi Savon Sellun äänet voivat kuulua tiettyinä iltoina Kelloniemessä häiritsevinä. Asukkaiden kertomaa ilmiötä ei ole kuitenkaan päiväsaikaan tehdyissä mittauksissa todettu ja laskentamalleilla vahvistettu. Björkin mukaan ilmiö on syytä ottaa huomioon erityisesti Suomessa, joissa vesistöjä on paljon ja rantarakentaminen yleistä. Tulokset julkaistaan lähiaikoina eurooppalaisten akustisten seurojen Acta Acustica -tiedelehdessä.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.