Mainos

Abien kuukausia kestävä hakurumba on pian historiaa – pitkää valmentautumista vaativista opiskelijavalinnoista luovutaan

Raskaista, aikaa vievistä ja kalliista korkeakoulujen pääsykokeista halutaan eroon. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä luovutti perjantaina opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.) ehdotuksensa korkeakoulujen hakurumban uudistamiseksi. 

Esityksen mukaan vuoteen 2020 mennessä pääosa opiskelijoista valitaan valtaosin ylioppilastutkinnon perusteella ja toisen asteen koulutuksen todistusten perusteella. Toissijaisina valintatapoina korkeakoulujen tulisi tarjota riittävästi muita osaamisen näyttömahdollisuuksia, esimerkiksi avoimiin kursseihin perustuen. 

Lisäksi yliopistot ovat sitoutuneet siihen, että pitkää valmentautumista vaativista opiskelijavalinnoista luovutaan jo vuoteen 2018 mennessä.  

"Nykyjärjestelmä erityisen kallis opiskelijoille"  

Uudistustarpeita perustellaan ennen kaikkea rahalla. Työryhmän puheenjohtaja, opetusneuvos Johanna Moisio sanoo, että valintajärjestelmään pitää hukata mahdollisimman vähän resursseja. Työryhmä kiinnitti erityisesti huomiota siihen, että valintajärjestelmä on todella kallis itse hakijoille. 

– Ei ole riittävästi pohdittu sitä aikainvestointia, joka ihmisillä menee, kun he satsaavat yhteen yksittäiseen pääsykokeeseen, Moisio sanoo. 

Moisio antaa esimerkiksi lääketieteellisen pääsykokeet, joihin hakee tuhansia mutta vain satoja valitaan. 

– Se on tarpeettoman raskas prosessi, kun kaikki eivät kuitenkaan pääse. Sen sijaan pitäisi käyttää todistusvalintoja, että ei hukattaisi hakijoiden resursseja. 

Grahn-Laasonen lisää, että valmennuskurssien suosio myös on uhka mahdollisuuksien tasa-arvolle. 

– Valmennuskursseista on tulossa yhä suositumpia, ja kaikilla ei ole niihin varaa. Tämä rajaa niiden mahdollisuuksia, joiden perheillä ei ole varaa panostaa nuorten koulutukseen. Valmennuskursseista toivottavasti voitaisiin luopua. 

Nykyinen valintajärjestelmä kurittaa Moision mukaan myös yhteiskuntaa ja korkeakouluja. Yhteiskunnalle lasku tulee välivuosien lisääntymisestä ja korkeakouluille pääsykokeiden järjestämisestä. 

– Korkeakouluille tulee moninaisia kustannuksia pääsykokeiden järjestämisestä, arvioinnista, kehittämisestä ja myös valitusprosesseista, Moisio sanoo. 

Myöhäisherännäisten väylä aiotaan säilyttää 

Moision mukaan nykyinen ylioppilastutkinto tarjoaa luotettavaa tietoa tutkinnon suorittaneen osaamisesta korkeakouluille. 

– Tämä on aikaisemmin tyrmätty, mutta nyt erityisesti kun ensi vuonna ylioppilastutkinnon arvosteluperusteet uudistuvat, näemme että arvosanojen vertailukelpoisuus on sillä tolalla, että tätä vertailua voidaan tehdä. 

Korkeakoulut valmistelevatkin ensi vuoden aikana suositukset ylioppilastutkinnon yhteisiksi pisteytysmalleiksi yhdessä Ylioppilastutkintolautakunnan kanssa. 

Pisteytysmalleja on tarkoitus käyttää uudistetussa opiskelijavalinnassa, jonka tulee työryhmän mukaan perustua pääsääntöisesti toisen asteen koulutuksen aikana hankittuun osaamiseen. 

Pääsykokeita, haastatteluita ja ennakkotehtäviä pitäisi esityksen mukaan käyttää vain tilanteissa, joissa ylioppilastutkinto ei kerro riittävästi olennaista tietoa. 

Vaikka toisen asteen painoarvoa lisätään, Grahn-Laasosen mukaan myös jatkossa opiskelijavalinnoissa pitää olla väylä niille, joilla opiskelukipinä on syttynyt vasta lukion tai ammatillisen koulutuksen jälkeen.  

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.