Mainos

Abit karttavat ranskaa, fysiikkaa ja muuta "vaikeaa" - uudistus tuo kuitenkin varmemmin laudaturin

Valinnaisuuden lisäännyttyä ylioppilaskirjoituksissa moni kokelas laskelmoi, miten ylioppilastodistukseen saisi mahdollisimman hyvät arvosanat. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että niin sanottuja vaikeita aineita kirjoitetaan reilusti aiempaa vähemmän.

Kielistä varsinkin saksan ja ranskan kirjoittajien määrät ovat romahtaneet. Kun vuonna 2005 pitkän oppimäärän saksan kirjoitti yli 2 000 ylioppilaskokelasta, tämän vuoden ylioppilaskokelaista sen kirjoitti vain noin 500. Lyhyen saksan kohdalla pudotus oli vielä suurempi. Vuonna 2005 lyhyen saksan kirjoitti noin  6000 kokelasta ja nyt ainoastaan 1 449.

- Valitettavasti saksan, ranskan, näiden niin sanottujen harvinaisten kielten, tai ne ovat todella harvinaisia vain ylioppilastutkinnossa, kirjoittajamäärät ovat vähentyneet. Yksi syy on varmasti se, että niitä kirjoittaa niin valikoitunut joukko. Taso nousee niin korkeaksi, että on koettu, että niistä on vaikea saada hyvää arvosanaa suhteellisella arvioinnilla, Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä sanoo.

Samanlainen kehitys on näkynyt myös reaaliaineissa sen jälkeen, kun vuonna 2006 ylioppilaskirjoituksissa siirryttiin ainereaalikokeisiin. Esimerkiksi historian kirjoitti vuonna 2006 lähes 10 000 kokelasta, tänä vuonna vain noin 4 000 kokelasta.

Helpommaksi koetun terveystiedon taas kirjoitti tänä vuonna lähes 7 000 kokelasta.

Arvostelu-uudistuksesta apua tilanteeseen

Ylioppilastutkintolautakunnassa on nyt herätty siihen, että nykyinen arvostelukäytäntö, joka perustuu normaalijakaumaan kussakin aineessa, kannustaa kirjoittamaan aineita, jotka mielletään helpoiksi. Arvostelutapaa on tarkoitus muuttaa asteittain vuoteen 2016 mennessä, ja muutos aloitettiin tänä keväänä.

- Muutos toteutetaan pienin ja varovaisin askelin. Uusi laskentamenetelmä on standardoitujen yhteispisteiden keskiarvoon perustuva. Normaalijakaumaa sovelletaan edelleen koko vuoden koko oppilasjoukon kaikkien aineiden arvosanajakaumaan. Ja sitten katsotaan, miten eri aineet sijoittuvat tässä koko populaation normaalijakaumassa, Vähähyyppä kertoo.

Kun esimerkiksi fysiikan kirjoittajat olivat tänä vuonna muiden aineiden kirjoittajiin verrattuna keskimääräistä tasokkaampia, heistä useampi sai laudatur- tai eximia-arvosanan, kuin mitä aiemmalla arvostelukäytännöllä olisi ollut mahdollista.

Myös saksan, ranskan, italian, pitkän suomen, kemian ja pitkän matematiikan kokeissa jaettiin enemmän laudatur- ja eximia-arvosanoja kuin ennen. Vaikuttaa siltä, että myös ylioppilaskokelaat olivat ottaneet arvostelumuutoksen huomioon ainevalinnoissaan.

- Tänä keväänä ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin kemian ja fysiikan kirjoittajamäärät jonkin verran kasvoivat. Itseasiassa aika paljonkin, 11 prosenttia, Vähähyyppä kertoo.

Kieliarvosanoihin eurooppalainen taitotaso

Ylioppilastutkintolautakunnalla on vireillä myös toinen kielten arvosanoihin liittyvä uudistus. Viimeistään ensi keväänä ylioppilastutkintodistukseen aletaan merkitä normaalin ylioppilastutkintoarvosanan lisäksi eurooppalainen kielten taitotaso joissakin kielissä. Taitotasomerkintä on kansainvälisesti tunnettu.

- Eli kun opiskelija lähtee vaikkapa ulkomaiseen korkeakouluun tai suomalaiseen korkeakouluun, niin hän pystyisi suoraan osoittamaan tällä taitotasolla, kuinka paljon hän osaa kieltä, Vähähyyppä kertoo.

Näin ollen opiskelija saattaisi saada korkeakoulussa vapautuksen esimerkiksi ruotsin kielen opinnoista, mikäli hänellä olisi jo riittävä taitotaso sen osalta.

Eurooppalainen taitotasomerkintä olisi tarkoitus ottaa käyttöön ensi keväänä ainakin yhden tai kahden kielen kohdalla.

 

 

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.