Mainos

Aivopääomaa hukataan säästöjen nimissä

Aivoverenkiertohäiriöön sairastuu vuosittain noin 25 000 suomalaista. Noin puolet heistä tarvitsisi kuntoutusta akuutin hoidon jälkeen, mutta vain joka kymmenes sitä saa.

AVH-potilas saattaa tarvita fysioterapeutin, puheterapeutin, toimintaterapeutin tai psykoterapeutin tai heidän kaikkien apua.

Terveyskeskuksista 16 prosenttia ilmoittaa Aivoliiton selvityksessä, ettei heillä ole fysioterapeutin tointa. Noin puolet Suomen terveyskeskuksista työllistää toimintaterapeutin ja yli puolet on palkannut puheterapeutin.

Kokonaan toinen asia on, pääseekö AVH-kuntoutuja puheterapeutin vastaanotolle, vaikka sellainen terveyskeskuksessa olisikin.

Tarvittavan kuntoutuksen laatu riippuu kokonaan siitä, kuinka laajan vaurion aivot ovat kärsineet ja missä kohti aivoja vaurio on. Siksi jokainen potilas tarvitsee yksilöllisen kuntoutussuunnitelman.

Aivoverenkiertohäiriöihin kuuluvat aivoinfarkti, aivoverenvuoto, lukinkalvonaloinen aivoverenvuoto ja ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (TIA). Näistä yleisin on aivoinfarkti. Vuosittain sairastuneista noin 4 400 kuolee ja 3 750 joutuu pysyvään laitoshoitoon.

Täysin ennalleen tervehtyy reilut 4 000 potilasta ja lopuille (n. 12 500) potilaille jää jokin oire tai puutostila. Juuri niihin voitaisiin vaikuttaa moniammatillisella kuntoutuksella, mutta vain ani harva pääsee kuntoutukseen.

- Meillä on maailman huipputasoa oleva akuuttihoito, mutta sen tulokset valuvat hiekkaan, jos kuntoutusta ei hoideta, sanoo neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen.

Koskinen selvitti Aivoliiton Yksi elämä -projektissa AVH-kuntoutuksen saatavuutta ja tuloksen mukaan suuri enemmistö Suomen sairaanhoitopiireistä hoitaa kuntoutuksen huonosti.

-Etelä-Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiireissä kuntoutusta saavat lähes kaikki sitä tarvitsevat, muualla ei olla likimainkaan tavoitteessa, sanoo Koskinen.

Kannattava kuntoutus

Noin 15 prosenttia sairastuneista joutuu pysyvään laitoshoitoon. AVH on yleisin aikuisten pysyvän vammautumisen aiheuttaja, ja kolmanneksi yleisin kuolemansyy syövän ja sydäninfarktin jälkeen. Sairastuneista joka neljäs on työikäinen.

- Kuntouttaminen maksaa keskimäärin 20 000 euroa potilasta kohti, ja sen jälkeen uusia kuluja ei juuri tule. Kun taas yhden potilaan vuotuinen laitoshoitolasku on 80 000 euroa, kertoo sairauden kustannuksista Mika Koskinen.

Kuntouttamisella yhteiskunta saavuttaa selviä säästöjä, mutta silti sitä ei suosita.

- Valitettavasti kuntoutusresurssi on riittämätön eli AVH-kuntoutukseen ei panosteta. On ajateltu, ettei se ole niin tärkeää, koska hyöty nähdään vasta vuosien kuluttua. On tehty arvovalintoja, valitettavan huonoja sellaisia tässä tapauksessa, sanoo Koskinen.

Aivoverenkiertohäiriöt on kallein tauti mielenterveysongelmien ja dementian jälkeen, kerrotaan Aivoliitosta.

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.