Mainos

Amnesty: Romanikeskustelu aivan väärällä raiteella

Romanikerjäläiset ovat puhuttaneet Suomessa jo pitkään, ja keskustelu sen kuin kiihtyy näin kesän kynnyksellä.

Kerjäläisiä näkyy kaupunkien kaduilla - jotkut istuvat hiljaa, jotkut käyttäytyvät aggressiivisesti. Nyt helsinkiläisten uusimpana huolena on vammautuneet tai jopa vammautetut kerjäläiset.

Romanien ihmisoikeudet ovatkin yksi Euroopan keskeisimmistä ongelmista, sanoo ihmisoikeustyön johtaja Tiina Valonen Suomen Amnestysta.

- Romaneihin kohdistuu laajamittaista, systemaattista syrjintää kautta Euroopan. On käsittämätöntä, että meillä on selkeästi tällainen kakkoskansalaisasenne, Huomenta Suomessa vieraillut Valonen sanoo.

Kerjäämisen kieltämisestä jankataan

Valonen korostaa, että Euroopassa kaikilla, niin meillä kuin romaneillakin, on oikeus liikkua maasta toiseen ja hakea parempaa elämää.

- EU:n ongelma on siinä, että se ei puutu sisäisiin ihmisoikeuskysymyksiin. Valtiot ohjaavat mielellään muiden maiden ihmisoikeuskysymyksiä kuntoon, mutta omalla kotipihalla ollaan hiljaa. Euroopassa on ollut kuolemaan johtaneita rasistisia hyökkäyksiä sekä poliitikkojen törkeitä lausuntoja, eikä näihin puututa.

Valonen sanookin, että valtioiden tulee reagoida tilanteeseen ja vaatia parannusta ihmisoikeuksiin. Suomessa herännyt keskustelu, Valosen mukaan "jankkaaminen" esimerkiksi kerjäämisen kieltämisestä, on väärillä raiteilla.

- Näin ummistetaan silmät tältä vakavalta ongelmalta. Päättäjien ja työryhmien pitäisi panostaa asian kokonaisratkaisuun. Lainsäädännöstä ei saa myöskään laatia syrjivää, sillä onhan selvää, että tämä kohdistuu tiettyyn etniseen ryhmään, vaikka sitä ei lakiin kirjattaisikaan, Valonen huomauttaa.

Amnesty International toivoo Euroopan kattavaa suunnitelmaa romanien oikeuksien edistämiseen.

- Romanien pitää myös itse osallistua päätöksentekoon. Viime kädessä kyse on siitä, miten asiat ratkaistaan paikallisella tasolla, yksittäisissä jäsenmaissa.

Romanilapset vammaisten kouluun

Romanit asuvat kotimaassaan usein kaupungin laitamilla joko luvallisilla tai laittomilla leireillä. Romanilapsella ei välttämättä ole minkäänlaista henkilöllisyys- tai syntymätodistusta, ja koulunkäynti on näistä oloista tuleville lapsille erittäin vaikeaa.

- Jos ei asu koulun lähellä, ei ole välttämättä varaa kulkea kouluun. Myös kouluissa tapahtuu vakavaa syrjintää. Romanilapsia laitetaan esimerkiksi pelkästään romanilapsille tarkoitettuihin kouluihin tai luokkiin, joissa opetetaan typistettyä opetussuunnitelmaa, Amnestyn Valonen sanoo.

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportit kertovat esimerkiksi siitä, että Tshekissä romanilapsia laitetaan kehitysvammaisille tarkoitettuihin kouluihin.

- Lisäksi ympärillä on hyvin vahvat, rasistiset asenteet. Tällaiset asiat antavat erittäin huonot kortit elämään, Valonen toteaa.

Köyhyydestä vaikeaa päästä pois

Kouluttamattoman tai heikosti koulutetun, leirissä asuvan ja syrjinnästä kärsineen romanin työllistymismahdollisuudet ovat hyvin heikot. Myös kunnollista asumista on vaikea järjestää, jos ei ole mitään, millä kattaa asumiskuluja.

- Valtiot voivat vielä kohdistaa laittomia häätöjä tai pakkohäätöjä romanien asuinalueille ja sijoittaa romanileirejä kaupunkien ulkopuolelle. Näin syntyy erittäin syvä köyhyyden kierre, josta on vaikea päästä pois, Amnestyn Valonen sanoo.

Tämä on yksi syy siihen, miksi moni romani lähtee ulkomaille etsimään parempaa elämää.

- Täytyy pitää mielessä, että keskustelussa ei puhuta yhdestä tietyntyyppisestä vähemmistöstä, vaan on olemassa erilaisia romaniryhmiä. Romanit ajautuvat erilaisiin olosuhteisiin Euroopassa. Jotkut kerjäävät, mutta jotkut tekevät varmasti harmaan talouden puitteissa töitä, joissa olosuhteet voivat olla kovat, Valonen muistuttaa.

Katso Tiina Valosen haastattelu (Huomenta Suomi 21.5.2010)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.