Mainos

Annoitko lapsellesi trendinimen? Tämän nimi kertoo vanhemmista

Vanhemmat viestittävät lastensa nimellä myös itsestään. Nimivalinta voi olla esimerkiksi tapa hakea korkeampaa sosiaalista statusta.

Tällä hetkellä vallalla on kolme nimitrendiä. Monet "uusvanhat", 100 vuotta sitten suosiossa olleet nimet ovat jälleen nosteessa.

– Nykyään annetaan paljon perinteisiä nimiä, joihin suomalaiset ovat tottuneet. On paljon Aino-, Helmi-, Siiri-, Juho-, Niilo- ja Vilho-nimisiä. Tuttuja nimiä isovanhempien sukupolvelta, kertoo Helsingin yliopiston nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala.

Toinen trendi ovat kansainväliset nimet, joita vanhemmat etsivät populaarikulttuurista.

– Siinä halutaan liittyä kansainväliseen maailmaan, eikä niinkään korosteta suomalaisuutta.

Lapsen nimi kertoo myös vanhemmista ja heidän identiteetistään. Saarelma-Paukkalan mukaan ulkomailla on tehty tutkimuksia sosiaalisen taustan vaikutuksesta nimenantoon.

– Tulosten mukaan alemmat sosiaaliluokat, työväenluokan ihmiset haluavat hienostella nimillä. Suomessa esimerkkinä voisi olla Nico, eli nimessä käytetään vierasperäisiä kirjaimia. Sitten taas hyvinvoiva keskiluokka antaa perinteisiä, tavallisiä nimiä, Saarelma-Paukkala sanoo.

Suomessa ei ole tehty aiheesta tutkimusta, Saarelma-Paukkalan mukaan trendi näyttää rantautuneen myös tänne.

Suomessa erot eivät kuitenkaan ole yhtä selviä kuin esimerkiksi Britanniassa, sillä luokkaerot eivät ole yhtä suuret.

– Nimellä haetaan varmaankin yleistä statusta. Ajatellaan, että elämä on hienompaa, kun on hieno vierasperäinen nimi. Haetaan sosiaalista nousua nimenannon kautta.

Kaksi uudempaa trendiä

Saarelma-Paukkala nimeää myös kolmannen nimitrendin, jossa vanhemmat antavat mahdollisimman yksilöllisiä ja erikoisia nimiä lapsilleen.

– Siinä vanhemmat hakevat muiden maiden nimikulttuurista uusia nimiä, tai sitten he keksivät ihan uusia suomalaisia nimiä, kuten Myrsky tai Nietos. On myös kaikenlaisia kukkien ja marjojen nimiä. Luontoaiheisia nimiä ovat esimerkiksi Aamu ja Usva.

Luontoon liittyvillä nimillä vanhemmat haluavat viestiä ekologisuutta, suomalaisuutta ja luonnonläheisyyttä.

– En tiedä, onko kyse perinteisestä isänmaallisuudesta vai siitä, että vain ollaan perinteisesti suomalaisia.

Neljäs, marginaalisempi trendi on myös nostanut päätään.

– Osa vanhemmista haluaa antaa lapselleen selvästi sukupuolineutraalin sukunimen. Eli ei haluta korostaa lapsen tyttöyttä tai poikuutta. Nimet ovat sellaisia, että ne voivat äänteellisesti sopia kummalle tahansa sukupuolelle.

Sukupuolineutraaleja nimiä ovat muun muassa Tiuhti, Paju, Airut, Vilka, Tammi, Soma, Kullero, Ruu, Tuisku, Kuu, Aurinko, Essa, Lumo, Aali, Kaiho, Nuka, Ensi, Ellis, Rae, Pii, Indigo, Maininki ja Muisto.

Nimitrendit voi ennustaa

Vuonna 2014 Elias ja Sofia olivat suosituimmat nimet. MTV Uutiset kysyi Saarelma-Paukkalalta veikkausta siitä, mitkä ovat ensi vuoden suosikkinimet.

– Viime vuonna nopeiten tyttöjen nimistä suosiotaan nostivat Enni ja Alma. Pojilla Noel-nimi on lisännyt suosiotaan jopa niin paljon, että se kirjattiin vuoden 2015 nimipäiväuudistuksessa nimipäiväluetteloon. Ne saattavat jatkaa nousuaan, Saarelma-Paukkala pohtii.

Kuten vaatteissa, myös nimissä muoti kiertää syklissä.

– Vaatteissa muoti ainoastaan kiertää nopeammin. Nimissä on  80-100 vuoden sykli. Kun vanhemmat etsivät lapselleen nimeä, he eivät ehkä ota oman tai vanhempiensa sukupolvien nimistöä, mutta isovanhempien nimet kuulostavat mukavilta ja tuoreilta vaihtoehdoilta.

Eli seuraavat sukupolvet tuskin nimeävät lapsiaan viime vuoden tapaan, vaan he siirtyvät suurten ikäluokkien nimiin.

– Kyllä sen voi suurinpiirtein ennustaa, että mistä sukupolvesta nimiä annetaan, mutta ei sitä, että mitkä nimet sieltä nousevat. Suurten sukupolvien nimiä ovat esimerkiksi Riitta ja Raija, Saarelma-Paukkala kertoo.

Tv-sarjat ovat yhdistäneet nimenantoa

Aiemmin kirjallisuus inspiroi nimivalinnassa, mutta nyt televisio toimii inspiraationa. Esimerkiksi takavuosien suosikkiohjelma Teho-osasto toi Suomeen kansainvälisiä nimiä. Saarelma-Paukkalan mukaan esimerkiksi Luka- ja Niila-nimet saivat suosiota Teho-osaston myötä. 

Perinteisesti maakuntien välillä on ollut suuriakin eroja lasten nimissä, mutta televisio muutti asian.

– Nyt, kun kaikki elävät samassa mediakulttuurissa, luetaan samoja lehtiä ja katsotaan samoja ohjelmia, on nimenanto yhtenäistynyt. Erot eivät ole enää niin selkeitä, mutta jos katsoo Helsinkiä, niin siellä on pikkuisen eri nimet kuin muualla.

Tutkimustietoa ei löydy myöskään siitä, miksi helsinkiläiset antavat erilaisia nimiä lapsilleen, mutta veikkauksia löytyy.

– On vaikeaa sanoa mistä se johtuu. Helsinki on tietysti vähän kansainvälisempi kuin alueet, joten tänne tulee ehkä joitakin virtauksia aikaisemmin kuin muualle, Saarelma-Paukkala pohtii.



Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.