Mainos

Apteekkari: "Burana ei ole karkkia" - moni nappailee lääkkeitä huoletta

Joka kuudes suomalainen on sitä mieltä, että ilman reseptiä saatavien lääkkeiden annostelu ei ole niin tarkkaa. Etenkin nuoret ja nuoret aikuiset pitävät itsehoitolääkkeitä turvallisempina kuin reseptilääkkeitä. Suomalaiset ostavat itsehoitolääkkeitä noin 340 miljoonalla eurolla vuodessa.

 Tuulikki Hannula on ostoksilla Helsingin Katajanokan apteekissa. 

– Eniten tulee hankittua särkylääkkeitä, vatsalääkkeitä ja kurkkulääkkeitä. Luen ohjeet tarkkaan. Jos käyttää jotain reseptilääkettä, niin lääkkeet eivät välttämättä sovi keskenään, Hannula kertoo.

Suomen Apteekkariliiton teettämän kyselyn mukaan etenkin nuoret ja nuoret aikuiset pitävät itsehoitolääkkeitä turvallisempina kuin reseptilääkkeitä. Tämä näkyy myös siinä, että joka kuudennen suomalaisen mielestä itsehoitolääkkeiden annostelu ei ole niin tarkkaa. Tämä selviää Suomen Apteekkariliiton IRO Researchilla teettämästä tutkimuksesta.

– Me tiedämme, että tiettyjen lääkkeiden kohdalla hoitomyönteisyys eli se, että hoidetaan ohjeiden mukaisesti, on varsin alhainen. Puolet ihmisistä, joille on määrätty lääke, käyttävät sitä eri tavoin kuin on tarkoitettu. Arvelisin, että itsehoitolääkkeiden kohdalla tilanne on samanlainen, sanoo Käypä hoito -suosituksia itselääkitykseen laatineen työryhmän puheenjohtaja Jorma Komulainen.

Apteekkari Maarit Hannu Katajanokan apteekista on huomannut saman. Etenkin kipulääkettä otetaan herkästi.

– Ohjeita pitää noudattaa yhtä tarkasti kuin reseptipuolella. Ne on tarkkaan mietitty. Burana ei ole mitään karkkia. Tulos ei yllätä. Siihen törmää täällä ja pyrimme oikaisemaan väärinkäsityksiä, Hannu kertoo.

Yliannostuksen vaara olemassa

– Kipulääkkeiden yliannostuksen vaara on flunssan ja kipujen yhteydessä. Jos ei huomata, että kaksi eri lääkevalmistetta sisältää samaa lääkeainetta. Näin voidaan saada kaksinkertaisesti suositeltu annos, mikä on jo vaarallista maksan toiminnan kannalta, sanoo Komulainen.

Ritva Naumanen tutkii lääkepakkausten ohjeet tarkkaan.

– Olen aika tarkka siitä, mikä on ohjeistus ja mikä on suositus, että kuinka monta päivässä, Naumanen sanoo.

Suomalaisen sairastuessa lievästi apua kysytään ensin ystäviltä, tutuilta tai sukulaisilta. 

– En kyllä laita Facebookin, että nyt kolottaa. Ensin tulen apteekkiin, Naumanen nauraa.

Miljardin säästö

Katajanokan apteekissa asiakkaat pyytävät herkästi apua.

– Meillä on tuttu asiakaskunta tässä. Puhutaan flunssasta, vatsavaivoista, iho-oireista. Sellaisista pienistä vaivoista, mitä me pystymme hoitamaan ilman lääkärin apua, apteekkari Maarit Hannu sanoo.

Onko miesten ja naisten välillä eroa?

– Uskaltaisin sanoa, että naiset kääntyvät helpommin meidän puoleemme.

Lähes kolme neljästä suomalaisesta pitää tärkeänä, että saa halutessaan neuvontaa itsehoitolääkkeistä. Tätä mieltä ovat etenkin naiset.

– Asiakkaat haluavat usein sitoutua yhteen lähiapteekkiin. Heille tulee valikoima tutuksi ja henkilökunta tutuksi, kertoo Suomen Apteekkariliiton puheenjohtaja Marja Ritala.

Apteekkien antama neuvonta säästää vuosittain lähes miljardi euroa terveydenhuollon kustannuksia.

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.