Mainos

Apulaiskaupunginjohtaja Sinnemäki: Suurmoskeija ei saa ilmaista tonttia

Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki kummastelee keskustelua Helsinkiin kaavaillun moskeijan tonttijärjestelyistä. Hänen mukaansa ilmaista tonttia ei tipu. 

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimea johtava Sinnemäki kertoo, että jos hanke etenee, se todennäköisesti tarkoittaa tontin vuokraamista, ei myymistä. 

– Se on perinteinen helsinkiläinen malli. Meillä on omat vuokrakategoriat. Jos kyse on kaupallisesta toiminnasta kuten ostoskeskuksesta, vuokrat ovat maksimissaan. Erilaisille yleishyödyllisille yhteisöille ja myös uskonnollisille yhteisöille vuokrat ovat hieman edullisemmat, mutta kuitenkin ihan todelliset. 

Soitettaisiinko moskeijasta rukouskutsuja?

Hanke on herättänyt monenlaisia huolia. Osa niistä liittyy arkipäiväisiin kysymyksiin kuten siihen, soisiko moskeijasta muita kaupunkilaisia häiritseviä rukouskutsuja.

– Niin pitkällä hankkeessa ei vielä olla, että tällaisia asioita olisi käsitelty. 

– Itse ajattelen, että moskeijaa koskisi samantyyppiset säännöt eli häiritsevää meteliä ei saa tuottaa. Toisaalta soihan meillä myös kirkonkellot, joten varmaan siellä joskus voisi soida rukouskutsut, sanoo apulaiskaupunginjohtaja Sinnemäki.

Ottaako kaupunki kantaa sunnien puolesta?

Moskeijahanke on herättänyt monenlaisia huolia. On pelätty, että sunnimuslimeille suunnattu moskeija voisi jopa lisätä ristiriitoja shiiojen kanssa ja välttämättä shiiat eivät haluaisi viettää aikaa muutenkaan keskuksen tiloissa. 

– Kaupunki ei sinänsä ota kantaa uskonnollisten, eri tavalla ajattelevien yhteisöjen eroihin. En kuitenkaan usko, että yhden moskeijan rakentaminen olisi ratkaiseva tekijä jännitteiden luomisessa, Sinnemäki sanoo. 

– Meillä ei ylipäätään ole merkkejä erittäin vakavasta skismasta sunnien ja shiiojen välillä enkä usko, että moskeija niitä pystyisi synnyttämään. 

Useita vaihtoehtoja tontille

Moskeijan ja monitoimikeskuksen yhdistävä suunnitelma ehti edetä pitkälle ennen kuin siitä tihkui tietoja julkisuuteen. MTV Uutisten saamien tietojen mukaan suunnittelijat jättivät tontinvaraushakemuksen jo viime tammikuussa. Tarkoituksena oli varata Hanasaaressa sijaitseva tontti.

Alkukesästä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES kuitenkin torppasi suunnitelmat. Rakennus olisi tullut liian lähelle voimalaa ja onnettomuustilanteessa suuri henkilömäärä rakennuksessa on riski. 

Sinnemäki kertoo, että kaupunki haarukoi parhaillaan sopivaa tonttia. 

– Siinä on eri puolilta kaupunkia muutamia vaihtoehtoja. Katsomme myös niiden teknisiä ominaisuuksia, mutta mikään ei ole vielä noussut ylitse muiden.

Sinnemäki ei kuitenkaan suostu kertomaan, mitkä konkreettiset vaihtoehdot ovat pöydällä.

– Luulen, että on hyvä päästä vähän pidemmälle selvityksissä. 

MTV Uutisten tietojen mukaan keskusteluissa on ollut esillä Hanasaaren lisäksi ainakin Itä-Pasilassa Mäkelänrinteen uimahallia vastapäätä sijaitseva tontti ja Kalasataman alue. 

Hankkeen taustalla on muun muassa Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokuksen puheenjohtaja Ilari Rantakari sekä Suomen muslimiliiton puheenjohtaja Pia Jardi. Heidän aikeenaan on perustaa säätiö hallinnoimaan hanketta. 

"Ei voi kutsua edes hankkeeksi"

Moskeijan rakentaminen ei onnistu nopealla aikataululla. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Risto Rautava sanoo, että on oikeastaan liian aikaista puhua edes hankkeesta. 

– Helsingin kaupunki ei ole tehnyt tonttivarauksia, eikä kaavasuunnitteluakaan ole aloitettu millään tavalla. Tässä on lähtenyt liikkeelle aivan käsittämättömiä juttuja.

Rautava korostaa, että asian eteneminen edellyttää tarkkoja rahoitussuunnitelmia. 

– Ennen kuin kaupunki lähtee kaavatyötä tekemään, pitää olla selvillä hankkeen rahoitus. Se ei voi perustua pelkkiin lehtiuutisiin, että sieltä olisi tulossa rahaa ja tuolta olisi tulossa rahaa, vaan se pitää todentaa, sanoo Rautava.

Poliittista keskustelua ei ole vielä käyty

Myöskään poliitikkojen kesken moskeijaa ei ole vielä puitu. 

– Virkamiehet ovat selvitelleet ja vasta jos nähdään aihetta edetä, sitten se tulee poliittiseen käsittelyyn, Rautava muistuttaa sanoo.

Monet hankkeet kuivuvat kokoon prosessin aikana. Syitä hankkeiden keskeytymiselle on monia.

– Voi olla, että usein takana ei ole edes realismia. Ei löydykään rahoittajia, hän sanoo.

Oman mausteensa antaa myös kaavoitusprosessi, joka kestänee pitkään valituksien vuoksi.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.