Mainos

Asianajajat panostaisivat hovioikeuksien asemesta käräjäkäsittelyihin

Asianajajat ovat valmiita rajoittamaan hovioikeuteen menevien juttujen määrää. Juttuvirran karsiminen edellyttää, että käräjäoikeudessa olisi riittävän osaavia tuomareita ja että asioita käsiteltäisiin laajemmissa kokoonpanoissa. Myös rikosten esitutkintaan pitäisi panostaa.

- Entistä useammat ja vaikeat jutut tulee istua kolmen tuomarin käsittelyssä, niin että tuomarit ovat erikoistuneita, totesi puheenjohtaja Riitta Leppiniemi Asianajajaliiton 90-vuotisjuhlien tiedotustilaisuudessa.

Epäedullisenkin ratkaisun hyväksyminen on helpompaa, jos ihminen tuntee asiansa tulleen perusteellisesti käsitellyksi. Ja jos valitukset hovioikeuteen vähenisivät, tuomareita voitaisiin siirtää hovioikeudesta käräjäoikeuden puolelle.

Laajojen ja vaikeiden rikosjuttujen, kuten talousrötösvyyhtien pitkistä ja kalliista prosesseista on puhuttu pitkään. Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta lukuisia langettavia tuomiota liian pitkistä oikeudenkäynneistä.

Asianajajat kertoivat tänään omat lääkkeensä siihen, miten oikeudenkäynneistä tehdään nopeampia ja edullisempia. Esimerkiksi rikoksesta epäillylle pitkä prosessi voi merkitä vuosien roikkumista "löysässä hirressä".

Tutkinnasta ei välttämättä mitään tietoa

Yksi pohdittava kysymys on järjestely, jossa riidattomista rikosasioista ja niiden rangaistuksista voisi sopia syyttäjän kanssa. Esiin nousi myös mahdollisuus, että alioikeuden näyttöratkaisu olisi lopullinen.

- Hovioikeuteen ei voisi enää valittaa siitä, puhuuko joku ihminen totta vai ei. Näyttökysymykset ratkaistaisiin kerralla, ja hovioikeudessa pohdittaisiin enää johtopäätöksiä ja oikeudellisia kysymyksiä siitä, mitä laki sanoo, kun faktat ovat nämä, sanoi asianajaja Markku Fredman.

Syyttäjien ja poliisin kanssa mielitään lisää yhteistyötä. Syyttäjän pitäisi ottaa vaikeissa jutuissa osa tutkinnanjohtajan tehtävistä, mikä edellyttäisi lisäresursseja.

- Silloin tutkinta kohdistuisi paremmin siihen asiaan, jota oikeudenkäynnissä käsitellään, Leppiniemi selvitti.

Asianajajat haluavat saada mahdollisimman varhain tietoa siitä, millä perusteilla päämiehiä epäillään rikoksista. Nykyisin on harvinaista, että avustaja on läsnä ensimmäisessä kuulustelussa.

- Esitutkinta voi kestää pari vuotta, eikä avustaja saa siitä mitään tietoa ennen loppulausuntoa.

(MTV3 - STT)

Katso Johanna Tuurin juttu (Seitsemän uutiset 16.10.2009)

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.