Mainos

Asiantuntija ei ihmettele poliitikkojen luottamuspulaa

Vaalirahoitusjupakka on heikentänyt kansalaisten arvostusta poliitikkoihin. STT:n Suomen Gallupilla teettämässä kyselyssä 55 prosenttia vastaajista oli menettänyt arvostustaan poliittisia päättäjiä kohtaan.

Myös tiedotusvälineiden arvostus on vähentynyt, mutta vähemmän. Vastanneista 30 prosenttia sanoi menettäneensä arvostustaan mediaa kohtaan.

Kysely tehtiin kesäkuun alussa, puoluekokousten ollessa käynnissä, ennen kuin oppositio päätyi olemaan tekemättä vaalirahoituksesta välikysymystä.

Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka ei ole yllättynyt lukemista. Hän ymmärtää, miksi poliittinen toiminta on näyttänyt kansalaisten silmissä sekavalta ja epäluottamusta herättävältä. Hän kuitenkin kummastelee, miksi kritiikki kohdistuu juuri vaalirahoitukseen.

Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka

- Vaalirahoitushan ei ole laitonta. Poliitikkojen ongelma oli rahoituksensa ja sen lähteiden salaaminen. Siinä on suuri ero, kumpaa asiaa kansalaiset kritisoivat.

Tarkan mukaan poliitikkojen ainoa keino saavuttaa kansalaisten luottamus on siirtyminen äärimmäiseen avoimuuteen.

- Esimerkiksi rahalähteet kerrottaisiin jo ennen vaaleja. Ilmapiiri olisi tärkeää muuttaa niin, että poliittisten kampanjoiden rahoitus ymmärrettäisiin normaaliksi toiminnaksi, mihin ei voi kytkeytyä väärinkäytöksiä. Kun kansalainen tietää, kuka on antanut rahoitusta kenellekin, hän voi seurata poliitikon käyttäytymistä. Jos käyttäytyminen muuttuu rahoittamisen jälkeen yritystä suojelevaksi, niin käry on käynyt ja ollaan jo lähellä lahjontaa.

Tarkka uskoo, että järjestelmän uskottavuutta on nyt jäytänyt se, että rahoituksen antajat ja vastaanotttajat häpeilevät ja peittelevät sitä.

Myös median arvostus on laskenut

Kyselyssä tutkittiin myös kansalaisten suhtautumista mediaan.

Keskustalaisten joukossa median arvostus on laskenut enemmän kuin poliitikkojen. Keskustan kannattajista 46 prosenttia sanoi menettäneensä arvostustaan tiedotusvälineitä kohtaan, 37 prosenttia oli menettänyt arvostustaan poliitikkoihin. Samankaltaista mielialaa kuvasti myös keskustan Joensuun puoluekokous, jossa "etelän valtamedia" sai huutia ajojahdista keskustaa kohtaan.

Kaikkien muiden puolueiden kannattajien kohdalla suhde oli toisinpäin.

Vasemmistoliiton kannattajat edustivat toista ääripäätä. Heistä 76 prosenttia sanoi arvostavansa poliitikkoja vähemmän, 24 prosenttia oli menettänyt arvostustaan mediaan. SDP:n ja vihreiden kannattajien tulokset olivat samansuuntaisia.

Joidenkin vastaajien silmissä tiedotusvälineiden nauttima arvostus oli jopa kasvanut. Tätä mieltä oli 14 prosenttia, mutta enemmistö, eli 53 prosenttia, ei noteerannut siinä mitään muutosta.

Tarkan mielestä media on tehnyt politiikan käsittelyssä sen virheen, että se on kiinnittänyt huomiota rahoituksen antamiseen.

Tarkka uskoo, että mediaa myllyttävät eniten poliittisesti aktiiviset ihmiset, jotka kokevat oman puolueensa tulleen kohdelluksi väärin mediassa.

- Tämä näkyy erittäin hyvin keskustalaisten suhtautumisessa. Kyseessähän on normaali puolustusreaktio, Tarkka sanoo.

Oma puolue yhä luotettava

Puolueiden rahoitussotkut eivät kuitenkaan näytä suuresti vaikuttavan kunnallisvaalien äänestysintoon. Vastanneista kolme neljästä eli 74 prosenttia katsoi, ettei asialla ole mitään vaikutusta heidän halukkuuteensa äänestää kunnallisvaaleissa. 14 prosenttia sanoi sen vähentyneen ja yhdeksän prosenttia sanoi olevansa nyt innokkaampi äänestämään.

Tarkka on tyytyväinen siihen, ettei vaalirahoitussotkut näytä vaikuttaneen äänestysintoon.

- Ihmiset ovat havainneet, että poliitikot ovat toimineet huonolla tavalla. Tilanteeseen halutaan vaikuttaa äänestämällä. Yleisesti ottaen keskustelu osoittaa poliittista kiinnostusta. Toinen, vaihtoehtoinen reaktio voisi olla passivoituminen, mikä olisi huomattavasti huonompi reaktio.

Suurimmalla osalla vastanneista luottamus omaan puolueeseen oli säilynyt ennallaan. Tätä mieltä oli kolme neljästä, 73 prosenttia vastanneista. Joka viidennellä luottamus omaan puolueeseen oli vähentynyt.

Yleinen kiinnostus politiikkaan oli myös enimmäkseen ennallaan. Vastanneista 61 prosenttia katsoi, ettei se ollut muuttunut mitenkään. Joka neljännen kohdalla se oli vähentynyt ja 13 prosenttia sanoi sen kasvaneen.

Nuoret eivät järkyttyneet kohusta

Vastaajien näkemykset vaalirahoitusjupakan vaikutuksista vaihtelivat iän mukaan.

Nuorempien ikäluokkien keskuudessa vaikutukset ovat yleensä vähäisempiä. Ikääntyneemmät vastaajat arvioivat nuorempia useammin, että kohu vähentää kiinnostusta politiikkaan, kiinnostusta äänestää ja arvostusta poliitikkoja kohtaan.

Nuorempien joukossa oli keskimääräistä enemmän niitä, jotka arvelivat, että heidän kiinnostuksensa äänestää kunnallisvaaleissa on kasvanut. Sama päti myös SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajiin.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.