Mainos

Asiantuntija: Näissä Vanhasen hallitukset epäonnistuivat

Tänään eronpyynnön jättäneen pääministeri Matti Vanhasen pääministerikausi alkoi asiantuntijan mukaan vuonna 2003 hyvin mallikkaasti.

- Loppua kohden Vanhasen yksityiselämän ongelmat leimasivat kuitenkin häntä itseään ja ne vaikuttivat koko hallitukseen, analysoi Åbo Akademin tutkimusjohtaja, MTV:n uutisten politiikan asiantuntija Kimmo Grönlund.

Grönlundin mukaan Vanhasen pääministerikaudet ovat jakaantuneet siten, että punamullan aikainen ensimmäinen hallitus nautti kansansuosiosta.

- Silloinhan kaikki oli oikein hyvin ja Vanhasen kannatus oli huipussaan. Vanhanen nähtiin tällöin vielä onnellisena perheenisänä, joka pystyi hoitamaan samalla pääministerinkin tehtäviä, sanoo Grönlund.

Vanhasen pääministeriuran keskivaihe olikin sitten hieman värikkäämpi. Toisen, porvaripohjaisen hallituksen johdossa Vanhasen yksityiselämän ongelmat nousivat suureen osaan.

- Ja sitten uran loppuun tulivat vielä nämä vaalirahaskandaalit, jotka kohdistuivat nimenomaan keskusta-puolueeseen, Grönlund lisää.

Keskivaiheen räpiköinnistä on Grönlundin mukaan kuitenkin päästy rauhalliseen uran loppuvaiheeseen.

- Yleisarvosanaksi Vanhasen hallitukset saisivat seitsemän ja puoli.

Alueellisten erojen kasvussa epäonnistuminen

Suurin saavutus Grönlundin mukaan Vanhasella on se, että hän on onnistunut johtamaan kahta erilaista hallituspohjaa.

- Mitään kovin suuria ratkaisuja ei Vanhasen kumpikaan hallitus ole saavuttanut. Asioita on enemmänkin hallinnoitu puolueiden yhteistyöllä, ja siinä Vanhanen onkin onnistunut hyvin, Grönlund sanoo.

Molempien hallitusten suurin epäonnistuminen oli Grönlundista kuitenkin alueellisten erojen kasvu.

- Keskustalaisittain ajateltuna voisi ihmetellä sitä, miksi puolue ei ole pystynyt hoitamaan aluepolitiikkaa paremmin. Alueelliset erot ovat kasvaneet, ja esimerkiksi laman vaikutukset pääkaupunkiseudulla eroavat huomattavasti maaseutujen tilanteesta.

Grönlundin mukaan se, että keskusta on unohtanut eri alueiden kehittämistarpeet, voi kostautua tulevissa eduskuntavaaleissa. Grönlund arvelee jopa, että Vanhasen ennenaikaisella erolla pyritään vähentämään sitä taakkaa, mikä puolueelle on jäänyt huonon aluepolitiikan takia.

Ulkopolitiikassa virkamiesmäinen tyyli

Grönlundin mukaan Vanhanen oli ulkopolitiikassaan hyvin virkamiesmäinen. Suuria muutoksia ei ole tapahtunut; Suomi ei ole esimerkiksi liittynyt Natoon Vanhasen aikana. Grönlundista suurin saavutus Vanhasella on ulkopolitiikassa kenties se, että hän on EU-skeptikkona hoitanut EU-asioita ilman suurempaa dramatiikkaa.

- Toisin kuin edeltäjänsä Paavo Lipponen, Vanhanen ei ole ollut mikään visionääri. Suurta vanhasmaista ulkopolitiikan linjaa on vaikea lähteä etsimään, toteaa Grönlund.

Vanhasen kautta on ulkopolitiikassa vaivannut jatkuvasti kiista siitä, millaiset toimivaltuudet tasavallan presidentillä on hallitukseen nähden. Presidentti Tarja Halonen on ollut useasti ärtynyt siitä, että häntä yritetään kammeta ulos ulkopolitiikan kokouksista. Grönlund sanoo, että mahdolliset muutokset edustustehtävissä eivät tapahdu enää Halosen presidenttikauden aikana.

Vaalirahakohu myös epäonnistuminen

Grönlundin mielestä keskustapuolueeseen kohdistunut vaalirahakohu oli epäonnistuminen myös koko hallitukselle.

- Eihän se pohjoismaiseen edustukselliseen demokratiaan kuulu. Suomi on pitkään ollut kansainvälisen korruptoimattomuusindeksin ykkönen, mutta vaalirahasotkujen myötä se tippui listalla alaspäin, Grönlund sanoo.

Vanhasen olisi Grönlundista pitänyt olla johtavassa asemassa paljon avoimempi siitä, miten vaalirahoja puolueessa jaettiin.

- Rehellisyys maan perii, myös vaaliasioissa, hän kiteyttää.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.