Mainos

Asiantuntija pimeyden terveysvaikutuksista: Kaamoskiukku tavallista

Talvikuukausina voi ahdistus iskeä, kun valon määrä on minimissä. Pimeä vuodenaika aiheuttaakin usealle suomalaiselle kaamosoireita.

– Pimeys vaikuttaa suoraan vireystilan laskuun. Noin 40 prosenttia suomalaisista kärsii kaamosoireista, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen.

Selkein kaamosoire on väsymys, joka usein iskee heti aamulla, heräämisen jälkeen. Toimintateho on alempana kuin aiemmin, eikä voimavaroja normaaleihin arkirutiineihin ole samalla tavalla kuin kesällä.

– Väsymys saattaa jatkua koko aamupäivän ajan. Talven aikana yöuni on kevyttä ja katkonaista, toisilla yöunet voivat vierähtää ylipitkiksi. Yöuni on yleensä huonolaatuisempaa kuin valoisana vuodenaikana, Partonen kuvailee.

Valonpuute vaikuttaa myös ruokahaluun. Makeannälkä lisääntyy - herkkuja tekee enemmän mieli erityisesti ilta- ja yöaikaan. Myös liikunnallinen aktiivisuus vähenee. Kun herkkuja havittelee talvella enemmän ja kuntoilu ei innosta kesäajan tavoin, kaamosoireisen paino nousee herkästi.

Huonolaatuisempi yöuni ja alhaisempi vireystila vaikuttavat myös mielialaan.

– Pimeänä vuodenaikana voi muuttua alavireiseksi tai ärtyneeksi. Kaamosoireista kärsivän sosiaalinen aktiivisuus vähenee, silloin saattaa olla omissa oloissaan aiempaa useammin, sanoo THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen.

Oireet voivat muuttua masennukseksi

Kaamosoireista ei tutkimusprofessorin mukaan ole sinällään syytä huolestua, jos pimeän vuodenajan oireilu iskee perusterveeseen henkilöön. Tällöin arjesta pystyy selviytymään alavireisestä olotilasta huolimatta.

Joskus kaamosoireet voivat kuitenkin kehittyä pimeän vuodenajan kaamosmasennukseksi.

– Kaamosmasennus on masennusairauden yksi muoto eli talvisin toistuva masennustila. Silloin oireet ovat vakavampia ja ne näkyvät jo toimintakyvyssä. Silloin ihminen ei selkeästi pysty tekemään samoja asioita työpaikalla tai vapaa-aikana kuin kesäaikana, jolloin on voinut paremmin, sanoo tutkimusprofessori Timo Patronen.

Kirkasvalohoito paras apu

Kaamosmasennuksen iskiessä onkin syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle. 

– Ensisijainen kaamosmasennuksen hoitomuoto on kirkasvalohoito, minkä tehokkuudesta löytyy maailmalta kymmenittäin tutkimuksia. Kirkasvalo ei kuitenkaan sovi kaikille, joillekin siitä voi aiheutua jopa haittavaikutuksia. Silloin samat hoitomuodot sopivat kaamosmasennuksen hoitoon kuin masennukseen yleensäkin: lääkehoitoa ja lyhyttä psykoterapiaa, Patronen sanoo.

Kirkasvalohoito on tehokkain apu myös lievemmistä kaamosajan oireista kärsivälle.

– Kirkasvalohoidon paras aika on aamulla, kello 5-10 välillä. Valoa ei saa katsoa suoraan, mutta silmät pitää olla auki. Kirkasvalohoidon aikana voi keskittyä muuhun tekemiseen, kuten lehden lukemiseen, television katseluun tai aamupalan syömiseen.

– Paras teho kirkasvalohoidosta tulee, kun se on säännöllistä ja yhtäjaksoista, noin puolisen tuntia kerrallaan. Vähintään viisi kertaa viikossa olisi sopiva määrä, Timo Patronen ohjeistaa.

Liikunnan lisääminen auttaa myös lievissä talviajan kaamosoireissa.

– Säännöllistä kuntoliikuntaa 2-3 kertaa viikossa, noin 45 minuuttia tai tunti kerrallaan. Laji on vapaa, sitä voi tehdä yksin tai kaverin kanssa yhdessä. Jo neljässä viikossa näkee vaikutuksen jaksamiseen.

Apteekin itsehoidollisten nukahtamisvalmisteiden tai talven lisävitamiinien napsimisesta ei ole tutkimusprofessorin mielestä apua kaamosoireisiin.

– Niistä voi saada lyhytkestoista apua, mutta pitkätehoisesti ne eivät auta. Niillä ei ole selkeästi tutkittua näyttöä kaamosoireiden lieventämiseen. Jos kokee, että on selkeä vitamiininpuute, silloin vitamiinien lisääminen voi auttaa. Muuten monipuolinen ruokavalio riittää, THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen huomauttaa.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.