Mainos

Asiantuntija: Suomalainen ei jätä koskaan perintöä ottamatta

Vaikka perintöveron suuruudesta kuuluu aika ajoin napinaa, ei suomalainen hevin luovu perinnöstään.

Helsingin yliopiston vero-oikeuden dosentti, Aalto-yliopiston professori Heikki Niskakangas ei tunne tapauksia, joissa perintö olisi luovutettu valtiolle, kun veroa ei ole pystytty tai haluttu maksaa.

– Ei semmoisia tapauksia ole. Kyllä ihminen ottaa aina perinnön, sillä vero ei ole koskaan enempää kuin 35 prosenttia perinnön arvosta.

Asia erikseen ovat tilanteet, joissa vanhempi luopuu perinnöstään lastensa hyväksi. Tällöin isovanhempien perintö ja siitä maksettava vero siirtyy suoraan lastenlapsille ilman, että alkuperäiset perijät maksaisivat siitä välissä perintöveroa.

Niskakankaan mukaan perintövero ei voi suistaa perijän taloutta raiteiltaan.

– Perintövero ei voi kaataa kenenkään taloutta, sillä perintö lisää aina varallisuutta. Likviditeettiongelma saattaa tietysti olla, mutta perityllä omaisuudella on vakuusarvoa, jota vastaan saa pankista lainaa.

Likviditeettiongelma tarkoittaa, ettei perijällä ole riittävästi niin sanottuja käteisvaroja veron maksamiseen. Yleensä perintövero hoidetaankin joko myymällä perinnöksi saatua omaisuutta tai ottamalla lainaa.

– Lainanotto on aika tavallista. Tyypillisin, mihin otetaan lainaa, on kesämökki. Tällaisissa tapauksissa vanhuksilla on ollut kesämökki, usein arvokas sellainen. Perillisillä ei ole käteisvaroja veron maksamiseen, mutta mökki halutaan kuitenkin pitää. Silloin otetaan lainaa, Niskakangas kertoo.

Hänen havaintojensa mukaan peritty asunto sen sijaan yleensä myydään, sillä se soveltuu harvoin perijöiden tarpeisiin.

Perintöverosta kertyy valtion kassaan vuosittain noin 500 miljoonaa euroa. Lukua voi verrata esimerkiksi toimeentulotuen kustannuksiin, joihin tämän vuoden talousarvioesityksen mukaan kuluu noin 700 miljoonaa euroa. Perintöverossa onkin Niskakankaan mukaan kyse sekä valtion kassan kartuttamisesta että jakopolitiikasta.

– Perintöverossa on sekä fiskaalinen että jakopoliittinen merkitys. Perintöverossa on kyse suhteellisen isoista rahoista valtiolle, minkä lisäksi se kohdistuu nimenomaan varakkaisiin.

Niskakankaan mukaan Suomen perintövero on jonkin verran kansainvälisen keskitason yläpuolella. Toisaalta esimerkiksi yrityksiä ja maatiloja koskevat sukupolvenvaihdoshuojennukset ovat Suomessa suurempia kuin monissa muissa maissa.

– Tämä on mielestäni oikeudenmukaisuuskysymys. Yleistä perintöverokantaa voisi laskea jonkin verran ja yritysten ja maatilojen perintöverokantaa nostaa. Niin perintöjen tasavertaisuus toteutuisi paremmin, Niskakangas pohtii.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.