Mainos

Asiantuntija: Suomi ei koskaan voi olla varma, etteivät sen viemät aseet päädy vääriin käsiin

Suomen kasvava asevienti Euroopan ulkopuolelle vaikeuttaa aseiden käytön seurantaa koko käyttökaarella, kertoo kansainvälisen asevalvonnan asiantuntija Elli Kytömäki SaferGlobe-tutkimusverkostosta.

Aseiden käyttökaarta on vaikea valvoa, sillä monet aseet ovat pitkäikäisiä. Kerran vietyä asetta voidaan käyttää vuosikymmeniä ja niitä voidaan viedä myös eteenpäin. Myös poliittiset tilanteet muuttuvat ja voivat johtaa aseiden käyttöön sellaisissa tarkoituksissa, joihin vientilupaa ei olisi annettu.

Suomen asekauppa suuntautuu yhä enemmän EU:n ulkopuolelle, esimerkiksi konfliktiherkälle Lähi-idän alueelle.

– Elinkaarta ei voida ikinä valvoa loppuun saakka. Tämä aiheuttaa sen, ettei aseita myydessä voida olla 100-prosenttisen varmoja, etteivät ne elinkaarensa aikana päädy muualle kuin sinne, minne ne on päätöksentekohetkellä myönnetty, Kotomäki toteaa.

Hänen mukaansa valvontaa tehdään tiettyyn pisteeseen saakka. Tärkein seikka kuitenkin on, että ennen kauppaa kohdemaasta tehdään perusteellinen tapauskohtainen selvitys. Usein vientisopimuksissa myös rajoitetaan vientiä tai käyttötarkoituksen muutosta.

Jälkivalvonta on kuitenkin vaikeaa. Ostaja ei halua esimerkiksi puolustuspoliittisista syistä myyjän tulevan parin vuoden päästä tarkastamaan, missä aseet nyt ovat ja mihin niitä käytetään.

Puolustusministeriö: Vientiä seurataan tarkkaan

Suomen asevienti perustuu EU-tasoisiin sopimuksiin ja YK:n kansainväliseen asekauppasopimukseen.

– Kriittisiä vientimaita seurataan, ja jokainen vientikauppa harkitaan tapauskohtaisesti, vakuuttaa erikoisasiantuntija Sanna Poutiainen puolustusministeriöstä.

Turvallisuusharkinnan tekee ulkoministeriö, jonka lausunnon pohjalta puolustusministeriö myöntää luvat. Kerran kuussa kokoontuu työryhmä, johon ministeriöiden edustajien ohella kuuluu muun muassa suojelupoliisiin ja pääesikunnan edustus.

– Jos tilanne kriisiytyy jossakin vientimaassa, voidaan lupa evätä jatkossa, Poutiainen huomauttaa.

Aseiden jälleenmyynti huolettaa

SaferGloben mukaan parannettavaa olisi erityisesti kerran myytyjen aseiden mahdollisen uudelleenviennin valvonnassa. Vietyjen aseiden loppukäyttöä ei nykyisellä systemaattisesti valvota eikä vientilupaa myönnettäessä aina vaadita ostajalta sitoumuksia rajoittamaan tuotteiden mahdollista uudelleenvientiä. Tämä mahdollistaa aseiden päätymisen esimerkiksi konfliktialueille.

– Myös loppukäyttäjän luotettavuus selvitetään, kuten myös jälleenmyyntiriski. Bulvaanien käyttöä voi kuitenkin olla vaikea valvoa vuosia jälkikäteen. Lähtökohtana on etukäteisvalvonta, ja ostajan on sitouduttava loppukäyttäjäsopimukseen. Tietooni ei ole juuri tullut rikkomuksia, Poutiainen vakuuttaa.

Hänen mukaansa suomalainen puolustus- ja turvallisuusteollisuus on sangen pieni eli prosentin luokkaa koko EU:n vastaavasta teollisuuden alasta.

– Ala on tarve pitää Suomessa oman puolustuksen huoltovarmuuden vuoksi, mutta kotimarkkina ei riitä. Siksi tarvitaan kansainvälistä kauppaa.


Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.