Mainos

Asiantuntija vastaa: Tällaista on kybervakoilu Suomessa

MTV Uutiset kertoi eilen, että Yhdysvaltojen turvallisuusvirasto NSA saattaa vakoilla myös suomalaisia toimijoita.

Näin asiaa arvioi NSA:n toimintaa vuosikymmeniä tutkinut James Bamford. Bamford kertoi MTV Uutisten haastattelussa, että Yhdysvaltain vakoiluintressit eivät liity Suomen väkimäärään, vaan sijaintiin.

Aiheesta lisää klo 15

Suomessa tehtävää vakoilua käsitellään tänään myös MTV Uutislivessä kello 15.

Lähetyksen juontaa Maija Lehmusvirta ja se on nähtävissä MTV Uutisten verkkosivuilla ja Katsomossa.

NSA:lla on Euroopassa hankala maine, sillä brittilehti Guardian paljasti vuonna 2013, että NSA kerää salaa ja maailmanlaajuisesti muun muassa ihmisten puhelutietoja.

Aalto-yliopiston kyberturvallisuusalan professori Jarno Limnéllin mukaan valtiollisten toimijoiden vakoilutoiminta Suomessakin on enemmän sääntö kuin poikkeus. Näin Limnéll kuvaa kybervakoilun nykytilaa Suomessa.

1) Ketkä Suomessa vakoilevat?

Tänä päivänä täytyy sanoa, että yhä enemmän kaikki toimijat, jotka vakoilevat fyysisessä maailmassa, vakoilevat myös kybermaailmassa. Vakoiluun liittyvät aivan yhtä lailla kansainväliset yritykset, rikollisjärjestöt kuin erityisesti valtiolliset toimijat.

2) Kuinka suuresta määrästä voi puhua?

On erittäin haasteellista arvioida, mikä kybervakoilun laajuus ja määrä Suomeen ylipäänsä on. Silloin, kun se tehdään oikein, siitä ei jää jälkiä ja emme tiedä, mitä kaikkea verkoissa mahdollisesti tapahtuu.

Nykytrendi maailmalla on, että valtiolliset toimijat käyttävät nykyisin paljon resursseja kybertiedustelun kehittämiseen. Voisi karkeasti sanoa, että kaikki vakoilevat kaikkia.

Koska tutkimusten mukaan 99 prosenttia maailman tiedosta on digitaalisessa muodossa, on luonnollista, että vakoilukin on siirtynyt yhä enemmän verkkoon.

3) Mitkä toimijat tulisi ottaa vakavimmin?

Vakavimmin pitää ottaa valtiolliset toimijat, koska heillä on aivan omat motivaationsa tehdä vakoilua. Jos verrataan esimerkiksi rikollisjärjestöihin, niin niillä ei ole kyse valtionsalaisuuksien varastamisesta, vaan heitä motivoi raha.

Toisaalta esimerkiksi kansainvälisillä yrityksillä tavoitteena ovat liikesalaisuudet. Jotkut niistä ovat valitettavasti aggressiivisesti tekemässä kybervakoilua.

4) Mitkä asiat Suomessa kiinnostavat?

Voisi arvioida, että Suomessa vakoillaan samoja asioita kuin vuosikymmenten ajan. Vakoilijoita kiinnostavat suomalaiset huippuinnovaatiot, EU-asiat, ulko- ja turvallisuuspolitiikka, talous- ja ulkopolitiikka.

Vaikka kohteet ovat pysyneet aika lailla samoina, tapa suorittaa vakoilua on muuttunut eli se on siirtynyt verkkoon.

5) Millä tavoin Suomen kiinnostavuus vakoilijoiden silmissä on muuttunut viime vuosina?

Itse arvioisin, että kun maailmapoliittinen tilanne muuttuu ja kärjistyy, kiinnostus Suomea kohtaan todennäköisesti kasvaa. Kun katsoo signaaleja maailmalta ja sitä, millaisia ohjelmia paljastuu, kybervakoilu näyttää lisääntyneen. 

6) Millaista kybervakoilu on laadultaan?

Jo paljastuneet ohjelmat kertovat suoraan sanoen varsin huimasta teknologisesta kehityksestä ja vakoiluun liittyy korkeatasoista osaamista. Kieltämättä verkoissa liikkuu asioita, joista emme ole edes tietoisia. 

7) Kuinka hyvin Suomi pystyy estämään vakoilun?

Kyllä Suomessa hyvää työtä tehdään. Luulen, että täällä ollaan herätty asiaan, kun ulkoministeriössä paljastui vakoilutapaus.

On kuitenkin myönnettävä, että kybervakoilu on iso haaste suomalaisille yrityksille ja yhteiskunnalle. On erittäin tärkeää hereillä ja pysyä kehityksessä mukana, sillä vauhti kiihtyy koko ajan. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.