Mainos

Asuinkerrostalojen aurinkovoimalat ovat vielä harvinaisia

Helsingin kantakaupungissa Fredrikinkadulla 32 paneelia pumppaa asuinkerrostaloon aurinkoenergiaa noin 6000 kilowattituntia vuodessa. Aurinkovoimalat asuinkerrostaloissa ovat Suomessa harvinaisuus, sillä arvioiden mukaan alle kymmenessä asuinkerrostalossa on aurinkovoimala.

– Seuraavan kahden vuoden aikana niitä voi kuitenkin olla jo 500-1000 asuinkerrostalossa, arvioi aurinkopaneelijärjestelmiin erikoistuneen Solarvoima-yrityksen toimitusjohtaja Lauri Hietala.

Kiinnostusta kuitenkin on. Kiinteistöliiton keväällä tekemän selvityksen mukaan lähes 45 prosentissa taloyhtiöistä on keskusteltu aurinkosähköjärjestelmän hankkimisesta. Yksi suurimmista syistä järjestelmien harvinaisuuteen on, että niistä on vaikea saada taloyhtiölle kannattavia. Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkötekniikan professori Jarmo Partanen sanoo, että aurinkoenergiasta voi saada kannattavaa, kun järjestelmä mitoitetaan oikein.

– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että suurin osa tuotannosta voidaan hyödyntää itse. Silloin säästää verkkomaksuissa, energiamaksuissa ja veroissa, Partanen sanoo.


Nostaa kiinteistön arvoa

Saksassa aurinkosähköä tuotetaan 1 500 kertaa enemmän kuin Suomessa

  • Aurinkovoiman osuus Suomen sähköntuotannosta on reilusti alle prosentin.  
  • Jos tavoitteena on, että vuoteen 2022 mennessä Suomessa käytetystä sähköenergiasta tuotetaan prosentti aurinkovoimalla, tarvitaan kiinteistöjen katoille 330 000 kolmen kilowatin aurinkosähkövoimalaa.  
  • Saksassa aurinkosähköä tuotetaan 1 500 kertaa enemmän asukasta kohti kuin Suomessa, vaikka aurinkoa saadaan vuositasolla suurin piirtein saman verran. 
  • Saksassa suurin osa aurinkoenergiasta tuotetaan omakotitalojen yhteydessä olevilla aurinkokennoilla, kun esimeriksi Espanjassa on keskitytty suuriin aurinkopuistoihin.  
  • Aurinkoenergian hyödyntämisessä tärkeintä on säteilyn eli valon määrä. Pilvinen ja sateinen ilmasto ei ole optimaalinen aurinkoenergian tuotannolle.  
  • Aurinkopaneelien tuottokyky on kuitenkin parempi alhaisessa lämpötilassa.  

Fredrikinkadun taloyhtiössä kiinteistö käyttää tuotannostaan 90 prosenttia itse ja 10 prosenttia myydään energiayhtiöille. Taloyhtiön aurinkosähköselvityksen tehnyt energia-asiantuntija Janne Käpylehto sanoo, että se on yhtiölle taloudellisesti kannattavin järjestelmä. 

Käpylehdon mukaan taloudellista hyötyä tulee myös kiinteistön arvonnoususta. Fredrikinkadulla paneelit maksoivat arvonlisäverojen jälkeen yhteensä 15 000 euroa.

– Suomesta tätä ei ole tutkittu, mutta maailmalta on tullut sellainen viesti, että aurinkosähköjärjestelmän hankinta nostaa kiinteistön arvoa enemmän kuin investoinnin arvo on, hän sanoo.

Vaikka aurinkosähköjärjestelmät asuinkerrostaloissa ovat verrattain harvinaisia, Käpylehdon mukaan potentiaalia määrän kasvattamiseen olisi. Siihen ei hänen mukaansa tarvitsisi isoja tukijärjestelmiä, vaan yksinkertaiset keinot riittäisivät.

Ensinnäkin hänen mukaansa kotitalousvähennystä ja energia-avustusta pitäisi muuttaa siten, että myös osakeyhtiöt voisivat hyödyntää niitä.

– Omakotitalo voi saada kotitalousvähennystä. Yritykset ja maatilat voivat saada energia-avustusta, mutta asunto-osakeyhtiö ei voi saada mitään, Käpylehto valottaa.

Toisena yksinkertaisena keinona hän näkee jonkinlaisen netotusjärjestelmän käyttöönoton. Netotusjärjestelmä tarkoittaa sitä, että taloyhtiö maksaisi ostoenergiasta tietyn ajanjakson sisällä, eikä kulutuksen ja tuotannon täytyisi jatkuvasti kohdata. Ajanjakso voisi olla esimerkiksi vuorokausi, vuosi tai kuukausi.

Kun netotus ei ole käytössä, sähköntuotannon ollessa suurempaa kuin kulutuksen, sähköenergia menisi reaaliaikaisesti myyntiin huonoon hintaan ja laskisi järjestelmän kannattavuutta.


Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.