Mainos

Asutko Turussa? Varo murtovarkaita!

Turkulaiskodin riski joutua murron kohteeksi oli viime vuonna korkeampi kuin muissa isoissa kaupungeissa. Turussa murtoilmoituksia kirjattiin kaksi kappaletta tuhatta kotia kohden. Vantaalla ja Espoossa todennäköisyys oli lähes yhtä suuri.

Tampereella todennäköisyys oli isoista kaupungeista pienin eli noin yksi tuhatta kotia kohden. Helsingissä ja Oulussa luku oli hieman Tamperetta korkeampi. STT:n laskelmien pohjana olivat Poliisiammattikorkeakoulun viime vuoden tilastot.

Finanssialan keskusliiton mukaan kotitalouksille maksetut korvaukset murtovahingoista ovat nousseet viidellä miljoonalla eurolla vuodesta 2006 vuoteen 2011. Tässä luvussa ovat mukana myös automurrot. Viime vuonna murtoja korvattiin noin 20 miljoonalla eurolla. 1990-luvun puolivälissä korvaussumma käväisi yli 25 miljoonassa eurossa.

Vakuutusyhtiöt ovat korvanneet murroissa vietyä rahaa, koruja, satunnaisemmin pientä elektroniikkaa kuten kännyköitä ja kameroita.

Asuntomurtojen määrä on Suomessa pysynyt viime vuodet reilussa 4500:ssa. Asukaslukuun suhteutettuna Suomessa tehdään vähemmän asuntomurtoja kuin muualla Pohjoismaissa. Neljästä Pohjoismaasta eniten asuntomurtoja tehdään Tanskassa, jossa murtoja kirjattiin viime vuonna 45200. Suomen luku oli poliisiammattikorkeakoulun tilaston mukaan reilut 4600.

Suomessa asuntomurtojen selvitysprosentti on korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Täällä tekijä löytyy noin joka neljänteen murtoon. Dagens Nyheter -lehden mukaan Norjan selvitysprosentti on 15, Tanskan seitsemän prosenttia ja Ruotsissa noin neljä.

Pääkaupunkiseudulla keskitytään varakkaisiin

Asuntomurrot keskittyvät pääkaupunkiseudulle ja suuriin kaupunkeihin. Helsingissä varkaiden suosikkeja ovat väkirikkaat kerrostaloalueet, kuten Kallio ja Herttoniemi. Sen sijaan äveriäät Ullanlinna ja Kulosaari valikoituvat kohteeksi hyvin harvoin.

Niinimäen mukaan keskeisin selitys eroille murtomäärissä ovat liikenneyhteydet, kaupunginosan koko ja asuntojen määrä. Esimerkiksi Kallio on liikenteen solmukohdassa ja siellä on paljon enemmän koteja kuin esimerkiksi Kulosaaressa.

– Murtomiehet pyrkivät toimimaan niin, että heillä on turvallinen olo. Hyvin usein he päätyvät tutuille alueille, joissa he osaavat liikkua ja sulautuvat hyvin joukkoon. Ullanlinnassa saattaa tuntua, että kaduilla on pelkkiä eläkeläisiä menossa Stockmannille, kertoo rikosylikomisario Arto Tuomela keskusrikospoliisista (KRP).

Kaupunginosan valintaan vaikuttaa myös tavoiteltava saalis. Ullanlinnalaisesta kodista ei välttämättä löydy uutta kannettavaa tietokonetta vaan arvotaulu, joka on vaikea muuttaa rahaksi.

Noin kaksi kolmannesta asuntomurroista on sellaisia, että niistä jää näkyvät jäljet. KRP:n Tuomela neuvoo, että murron havaittuaan pitää poliisi soittaa paikalle heti.

– Asunnossa voi käydä, kunhan välttää koskemasta paikkoihin, joihin tekijä on voinut jättää jälkiä. Partiolle kannattaa kertoa, mitä reittiä asunnossa liikkui ja mihin kosketti.

(MTV3 - STT)

Katso Anna-Stiina Toivosen juttu:

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.