Mainos

Auer: Epäilin KRP:n peitepoliisia murhaajaksi – "Pituus ja kasvonpiirteet sopivat"

– En uskonut, että poliisi voisi tehdä mitään näin kökköä Suomessa, Anneli Auer sanoo tänään ilmestyneessä kirjassaan Murhalesken Muistelmat.

Murhaleski Anneli Auer kertoo siitä, kuinka hän tutustui keskusrikospoliisin peitepoliisiin Seppoon ja miten hän alkoi epäillä, ettei Sepolla ollutkaan vilpittömiä romanttisia aikeita. 

Auer kertoo kirjassa oman tarinansa lähes kymmenen vuotta kestäneestä murhatutkinnasta ja oikeusprosesseista. Aueria epäiltiin miehensä murhasta niin sanotussa Ulvilan murhajutussa. Oikeus katsoi hänet syyttömäksi. 

Seppo "hukkasi" puhelimensa

Auer tapasi Sepon mystisesti vuoden 2009 maaliskuussa. Kaikki alkoi siitä, kun hän löysi puhelimen maasta matkalla esikouluun.

– Huomasin valkoisella hangella kiiltävänmustan matkapuhelimen. Minulla oli kiire ja jatkoin matkaa, mutta paluumatkalla poimin sen käteeni. Soittaja pyysi minua ottamaan puhelimen talteen.

Seppo, "pitkä ja urheilullisen näköinen mies", ilmestyi Auerin mukaan myöhemmin hakemaan puhelinta ja antoi löytöpalkkioksi suklaalevyn ja lahjakortin kylpylä Caribiaan. Lahjakortin kuoresta löytyivät myös hänen puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa.

Tämän jälkeen Seppo törmäsi Aueriin useita kertoja "eskaripolulla" ja he pysähtyivät juttelemaan monta kertaa. He alkoivat seurustella.

– Lapsetkin tykkäsivät Seposta. Seksiä meillä ei ollut vieläkään, mutta Sepolla oli aiheesta suuret lupaukset. Saisin vielä niin paljon seksiä, että loppujen lopuksi pyytäisin, saisinko välillä olla taas rauhassa.

Auer kertoo, että hän oli vihdoin löytänyt miehen, joka suhtautui yhteiseen tulevaisuuteen vakavasti.

Sepollakin oli "traaginen" menneisyys

Seppo oli kertonut Auerille, miten hänenkin perhettään oli kohdannut aikaisemmin murhenäytelmä. Hän kyseli Auerilta, onko tämä voinut tappaa miehensä Jukka Lahden vuonna 2006. Hän sanoi, miten ei välittäisi siitä, onko Auer syyllinen vai ei.

– Oli miten oli, olen rinnallasi loppuun saakka, Seppo oli sanonut Auerin mukaan. 

Seppo kyseli Auerin mukaan myös johdattelevasti, oliko Auer miettinyt, pitäisikö tämän vedota itsepuolustukseen. Auer alkoi lopulta epäillä Sepon aikeita. Seppo oli kysynyt asioista, joista hänen ei pitänyt tietää ja lainaillut työkaluja, jotka oli Auerin mukaan mahdollisesti viety tutkittaviksi poliisille.

– Kysyin itseltäni, voisiko Seppo olla murhaaja. Pituus ja kasvonpiirteet olivat sopivat.

Hän alkoi myös epäillä, että Seppo oli joku internetin keskustelupalstojen harrastelijadekkareista tai jopa poliisi.  
Hän kysyi asiasta poliisilta, joka vastasi, ettei Seppo ole poliisi. Myöhemmin kävi ilmi, että Seppo oli ollut keskusrikospoliisin peitetehtävissä. 

"Pidin Sepon kirjoittamaa osuutta hauskana"

Auer kertoo vuonna 2011 nähneensä poliisin peitetoimintaraportin, josta oli salattu suurin osa. 

– Pidin Sepon kirjoittamaa osuutta hauskana, Seppo kävi raportissaan läpi kaikki yhteydenottomme ja tapaamisemme suurin piirtein niin kuin minäkin ne muistin. 

– Seppo kehui huumorintajuani, vanhan ajokorttini valokuvaa ja hyvin kasvatettuja mukavia lapsiani. Muu osuus oli joko neutraalia kuvailua tai selän takana haukkumista ja pilkkaamista.

Auer kertoo kirjassaan, ettei kuitenkaan loukkaantunut, sillä ymmärsi, että juuri sitä Sepolta odotettiin ja Seppo teki vain työtään. 

– Minulle jäi hieman epäselväksi, mitä asioita peitepoliisin varsinaisesti odotettiin selvittävän. Peitetoimintaraportista se ei ainakaan selviä, Auer kertoo STT:lle sähköpostissa. 

– En ole tavannut peitepoliisia myöhemmin. Eräs henkilö väitti tunteneensa hänet ja että hän olisi kuollut myöhemmin, mutta tietoa ei ole vahvistettu.

Tuomas Enbuske haastatteli Anneli Aueria Ulvilan murhayön tapahtumista Suomi Areenassa heinäkuussa:

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.