Mainos

Auerin tytär kertoo ensi kertaa kokemuksistaan saksalaislehden haastattelussa: ”Se repi minut rikki”

Ulvilalaisen perheen elämä muuttui pysyvästi joulukuisena yönä lähes kymmenen vuotta sitten.

Tuolloin perheen isä koko väkivaltaisen kuoleman henkirikoksen uhrina. Sittemmin Ulvilan murhamysteerinä tunnettu rikos poiki vuosien oikeuskierteen, jossa perheen äiti Anneli Auer tuomittiin kahdesti miehensä murhasta, mutta myös kahdesti vapautettiin. Nyt oman tarinansa Stern Crime -saksalaislehdessä kertoo Auerin vanhin tytär, Amanda. 

Ulvilalaisen Jukka S. Lahden surma lähes kymmenen vuoden takaa on yksi puhutuimmista edelleen ratkaisemattomista henkirikoksistamme. Saksalainen Stern Crime julkaisi kesäkuun alussa laajan artikkelin Ulvilan murhamysteeristä. Jutussa pääsevät ääneen niin Anneli Auer, viranomaiset kuin Auerin vanhin tytär Amanda.

19-vuotias Amanda Auer muistaa seitsemän vuotta sitten tapahtuneen tilanteen edelleen tarkasti. Hän on yhdessä äitinsä Anneli Auerin kanssa poliisin kuulusteluhuoneessa. Hetkeä aiemmin Anneli on todennut poliisille ”todennäköisesti minä olen tekijä, koska muuta selitystä ei ole”.

12-vuotias Amanda murtuu kyyneliin:

– Mutta mähän näin sen miehen. Miks mä näkisin väärin?

Poliisi piti Auerin sanomaa tunnustuksena.

"Olin luullut, että poliisi on aina oikeassa"

Amanda sanoo saksalaislehden toimittajalle, että tuo hetki oli hänelle lähes yhtä paha kuin hänen isänsä kuolema. Amandan isä, 51-vuotias sosiaalipsykologi Jukka S. Lahti surmattiin kotonaan Ulvilassa 1. joulukuuta 2006.

Amanda kertoo halustaan opiskella liiketaloutta. Tällä hetkellä hän on työharjoittelussa kaupassa. Toimittaja kuvailee Amandaa ujoksi nuoreksi naiseksi, jonka kasvonpiirteissä on enemmän isää kuin äitiä.

Haastattelu tehdään ravintolassa, jossa Amanda on tilannut juotavakseen cola-juomaa. Toimittajan mukaan hän on kuitenkin liian hermostunut juodakseen sitä. 

– Minä olin siihen asti luullut, että poliisi on aina oikeassa. Se repi minut rikki. Uskon edelleen tänäkin päivänä varmasti, että näin sinä yönä vieraan miehen.

Amanda kertoo, ettei hänellä ole enää muistoja tuosta ajasta tai sitä edeltäneistä vuosista.

– Kaikki kääntyi tuolloin ylösalaisin. Poliisi kertoi minulle liikaa asioita, joita minun olisi joko pitänyt nähdä tai olla näkemättä. Se oli kuin joku olisi temmeltänyt päässäni.

Poliisit veivät kesken koulupäivän

Haastattelussa Amanda muistelee vuoden 2011 syksyä. Eräänä päivänä univormupukuiset poliisit tulivat koululle, ja ottivat hänet mukaansa kesken espajantunnin, koko luokan nähden.

Poliisit penkoivat hänen huoneensa, ottivat hänen tietokoneensa ja vaativat tietää hänen salasanansa.

– He veivät minut lääkäreiden luo. He tutkivat koko vartaloni. Nyt tiedän, että he etsivät ristinmuotoisia viiltojälkiä iholtani. He olivat löytäneet sellaisia sisaruksistani. Niin he kertoivat, Amanda kertoo.

Vaasan hovioikeus oli heinäkuussa 2011 hylännyt Anneli Auerin murhasyytteen. Muutama kuukausi vapauttamisen jälkeen Auer vangittiin uudelleen. Nyt häntä epäiltiin lapsiin kohdistuneista pahoinpitelyistä ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä. 

Kesäkuussa 2013 Turun hovioikeus tuomitsi Auerin muun muassa kahdesta törkeästä raiskauksesta ja kolmesta törkeästä lapsen hyväksikäytöstä seitsemän ja puolen vuoden ehdottomaan vankeuteen.

Seksuaalirikostuomioon johtanut tapaus käynnistyi kesällä 2011. Anneli Auerin nuorimmat lapset asuivat Auerin Ari-veljen luona ja veli oli videoinut lasten kertomuksia ja toimittanut materiaalin syyttäjälle.

Ei ole tavannut sisaruksiaan vuosiin

Amandan on edelleen vaikea ymmärtää nuorempien sisarustensa syytöksiä. Toimittajan kuvailun mukaan hän puristelee etusormella ja peukalolla vasemman käden sormia. Hänen äänensä alkaa väristä.

– Aluksi olin shokissa. Sitten loukkaantunut. Lopulta olin paniikissa.

Omien sanojensa mukaan hänet vietiin psykiatrille, jonka jälkeen häntä pidettiin viikko suljetulla osastolla. Sen jälkeen hänet sijoitettiin suljettuun nuorisokotiin.

Amanda sanoo, ettei hän osaa selittää, miten hänen sisaruksensa päätyivät väittämään, että hänen äitinsä ja hän olisivat kiduttaneet heitä.

– Luulen, että sisarukseni kertoivat tällaisia, koska he luulivat, että sitä odotetaan heiltä. He olivat peloissaan. Meillä on aina ollut läheiset välit. Olimme nähneet toisemme vain muutamaa viikkoa aikaisemmin.

Amanda ei ole tähän päiväänkään mennessä tavannut nuorempia sisaruksiaan. Myös Anneli Auerilta on kielletty yhteydenpito hänen nuorempiin lapsiinsa.

Mitä Amanda sanoisi sisaruksilleen?

Haastattelun lopuksi Amanda kertoo, että on yrittänyt lähettää kirjettä sisaruksilleen: ”Minä opiskelen nyt. Olisi mukava kuulla teistä jotain. Mutta vasta sitten kun te haluatte. En halua painostaa teitä mitenkään.”

Hän kertoo antaneensa kirjeen sosiaalityöntekijälleen, jonka vastuulla hän ja hänen sisaruksensa ovat. Myöhemmin Amanda sai kuulla, että sosiaalityöntekijän alkaessa lukea kirjettä, sisarukset olivat sanoneet, etteivät halua kuulla sitä.

Anneli Auer sanoo tapaavansa samaa sosiaalityöntekijää kerran vuodessa. Silloin hän saa hiukan tietoja siitä, miten hänen nuorempien lasten elämä sujuu hänen veljensä luona. Lapset ovat kuitenkin kieltäneet kertomasta äidilleen esimerkiksi harrastuksista tai muista mielenkiinnon kohteista enempää.

Haastattelu päättyy toimittajan kysymykseen, mitä Amada sanoisi sisaruksilleen, jos saisi nähdä heidät jälleen?

Amanda itkee.

Juttu pohjautuu käännökseen Stern Crimen artikkelista. Suomessa jutusta uutisoi ensimmäisenä Iltalehti

Seksuaalirikoksia käsittelevää kappaletta täsmennetty 3.7.2016 klo 11:05.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.