Mainos

Ay-liike lupaa tukea hallitusta Suomen puheenjohtajakaudella

Ammattiyhdistykset ovat silti yhä huolissaan EU:taloudellisten ja sosiaalisten linjausten ristiriidoista. Ihalaisen mukaan koko unionin uskottavuus kansalaisten silmissä horjuu.

Suomalaiset palkansaajakeskusjärjestöt kehottavat Suomen hallitusta nostamaan EU-puheenjohtajakaudellaan politiikkansa kärkeen myös sosiaalisia ja ekologisia tavoitteita sekä työelämän kehittämisen. SAK:n, STTK:n ja Akavan puheenjohtajat vakuuttavat ay-liikkeen tukevan hallitusta näissä pyrkimyksissä, jotta puheenjohtajuus voidaan viedä menestyksellisesti läpi.

Ay-liikkeessä ollaan edelleen huolissaan EU:n taloudellisten ja sosiaalisten linjausten ristiriidoista. Talouselämän näkökulman katsotaan painottuvan liikaa keskeisissä uudistushankkeissa.

Järjestöjen yhteisessä EU-seminaarissa tänään puhunut SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) sanoi vaatimusten EU:n talouden rakenteellisista uudistuksista nakertavan koko unionin uskottavuutta kansalaisten silmissä. EU:n tavoitteita linjaavan Lissabonin strategian uudistukset eivät Ihalaisen mielestä voi olla yhden osapuolen sanelua. Yhdysvaltain mallin noudattaminen johtaisi työntekijöiden oikeuksien ja suojan vähentämiseen.

- Suuremmilta konflikteilta voidaan välttyä vain vahvistamalla työmarkkinajärjestöjen aitoa vuoropuhelua.

Ihalainen muistutti, että Lissabonissa lähtökohtana oli, että edistyminen sosiaalisissa tavoitteissa tukee taloudellisten tavoitteiden saavuttamista ja päinvastoin. Kansalaisille hämäräksi jäänyttä "sosiaalista Eurooppaa" koskevat tavoitteet voitaisiin Ihalaisen mielestä tuoda esille EU:n perustuslain sekä laajan sosiaali- ja työelämän normituksia vahvistavan puitesopimuksen avulla. Myös kiistellyn palveludirektiivin onnistunut toteutuminen on Ihalaisen mukaan tärkeä, jotta Euroopan suuri työllisyyspotentiaali ja palveluiden sisämarkkinat saadaan toimimaan ilman sosiaalista polkumyyntiä ja harmaan talouden leviämistä.

Suomen nostettava sosiaalisuus esille

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää (sd.) esitti työmarkkina-asioiden ottamista mukaan pohjoisen ulottuvuuden strategiaan. Tarvetta lisää EU:n sisäinen globalisaatio ja unionin laajentuminen Itämeren ympärille.

- On kaikkien etujen mukaista, että työvoiman liikkumista voidaan kehittää kolmikantaisella yhteistyöllä kaikkien alueen valtioiden kesken. Työlupamenettelyn kautta Suomeen töihin tulleiden määrä on vähentynyt noin 4000:lla viime vuoteen verrattuna, minkä katsotaan osin johtuvan palveluyritysten kautta ilman työlupaa tulevista työntekijöistä.

- On vaarana, että EU:n kehityksen kannalta tärkeän palveludirektiivin valmistelu vaikeutuu, jos työmarkkinajärjestelmät eivät ole kunnossa kaikissa EU:n jäsenmaissa.

Uudet jäsenmaat ovat voimavara

Järjestöissä ollaan tyytyväisiä Suomen kymmeneen jäsenyysvuoteen. Vaikka vuosi sitten toteutunut EU:n laajeneminen loi monenlaisia uhkakuvia mm. halpatyövoiman liikkumisesta, ay-liikkeessä katsotaan sen onnistuneen jopa odotettua paremmin. Akavan puheenjohtaja Risto Piekka (kok.) vaatikin Suomelta aktiivisuutta, jotta Lissabonin prosessilla voitaisiin jatkossa estää EU:n jääminen talouden reuna-alueeksi Yhdysvaltoihin ja Aasiaan nähden.

- Päinvastoin kuin jotkut odottivat, laajentuminen ei ole heikentänyt Lissabonin strategiaa. Uusissa jäsenmaissa on osaamispohjaa ja niiden taloudellinen kehitys on osin parempi kuin vanhoissa jäsenmaissa keskimäärin. Piekka korosti, että niissä on kyetty edistämään työntekijöiden asemaa. EU on tuonut tullessaan työntekijöiden tiedottamisen ja kuulemisen, miesten ja naisten tasa-arvokysymykset ja työsuojeluvaatimukset.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.