Mainos

Ben Furman lastenkasvatuksesta: Jäähypenkin sijaan taito-oppia

Psykiatrian erikoislääkäri Ben Furmanin mukaan hyvä "jäähypenkki" on sellainen, joka on lapselle itselleen mieluinen rauhoittumispaikka eikä mikään rangaistus.

– En ole koskaan ollut jäähypenkin kannattaja. Jos joku on Suomessa ilmoittanut, ettei käytä jäähypenkkiä kasvatusmenetelmänä on ollut selkesti toisinajattelija.

– Televisiossa pyörivän Supernanny-ohjelman myötä jäähypenkistä on tullut varmaan maailman yleisin kasvatusmenetelmä.  Siinä Supernanny opettaa, että jos lapset tekee kiellettyä, niin siitä pitää tulla seuraus eli rangaistus, toteaa Furman.

Jäähypenkkikeskustelu on virinnyt amerikkalaistutkijoiden julkaistua aiheesta kirjan, joka on nimeltään "No-Drama Discipline: The Whole-Brain way to calm the chaos and nurture your Child's developing Mind".

Furmanin mukaan kirjan tiedot eivät perustu tutkimukseen, jossa olisi selvitetty jäähypenkin vaikutusta kuvaamalla lapsen aivoja.

– Ei siinä mitään sellaista sanota, että aivot reagoisivat jäähyyn jollakin tietyllä tavalla.  Vaan ja ainoastaan todettiin, että aivot reagoivat samalla tavalla psyykkiseen ja fyysiseen kipuun.

– Se nyt ei ole mikään uusi tieto. Se on tiedetty jo kauan eikä se ole edes mikään mullistava tieto, sillä ei kai se nyt mikään ihme ole että aivoissa tapahtuu vähän samanlaisia asioita, jos tulee paha mieli kivun takia tai vaikka hylkäämisen takia.

Muksuoppi avuksi 

Furmanin mukaan jäähypenkille on olemassa vaihtoehtoja.

– Olemme Suomessa kehittäneet kansainvälisesti tunnetun menetelmän, joka tunnetaan nimellä Muksuoppi. Siinä ajatellaan, että lastenkasvatuksessa ei ole kyse rajojen vetämisestä vaan taitojen oppimista.

– Jos lapsi toimii sääntöjen vastaisesti, ei kyse ole siitä, että hän olisi paha vaan siitä, että hän ei vielä ole oppinut toimimaan oikealla tavalla.

Furman on julkaissut aiheesta kolme kirjaa

1. Muksuoppi – ratkaisun avaimet lasten ongelmiin

2. Muksuopin lumous – uusi tapa auttaa lapsia voittamaan psyykkiset ongelmat

3. Olen ylpeä sinusta – ratkaisukeskeisiä keinoja vanhemmille ja muille lasten kasvattajille

– Tässä lähtökohtana on, että lasta autetaan oppimaan se taito – oikein toimimisen taito – joka häneltä puuttuu tai joka hänellä on, mutta hän unohtaa sen helposti.

Furman lisää, että kun puhutaan taitojen oppimisesta ei ole luontevaa puhua seuraamuksista ja palkkioista vaan onnistumisten huomaamisesta ja siitä, miten muut ihmiset voivat auttaa lasta oppimaan sen taidon, jossa hänellä on parantamisen varaa.

– Jos lapsi esimerkiksi lyö suuttuessaan muita lapsia niin perinteisesti ajatellaan, että lasta pitää siitä rankaista ja hänelle pitää määrätä siitä seuraamus, jotta hän oppii, että niin ei saa tehdä.

Furman toteaa, että nykyisin on ruvettu ajatelemaan, että rankaisemista tehokkaampi keino on auttaa lasta oppimaan toimimaan oikein:

Furman Muksuopista

"Kun sinua suututtaa, haluan, että tulet sanomaan sen minulle (sen sijaan että lyöt toista). Kokeillaanko? Leikitään että sinä olet nyt suuttunut Villelle kun hän ei leiki sinun kanssasi. Näytä miten sinä teet kun et lyö häntä vaan tulet sanomaan minulle että sinulle tuli paha mieli.”

– Kun lapset opettelevat taitoja ei takapakkeja voida välttää mutta niistäkin voidaan selviytyä yhteistyössä lapsen kanssa.

”Jos sinä joskus unohdat sen taidon, jota sinä nyt harjoittelet, niin miten sinä toivot, että minä ja muut voivat muistuttaa sinua siitä?”

– Supernanny - ohjelman myötä jäähypenkistä on tullut varmaan maailman yleisin kasvatusmenetelmä.  Siinä opetetaan, että jos lapset tekee kiellettyä, niin siitä pitää tulla seuraus eli rangaistus, toteaa Furman.

Tämän takia jäähypenkki ei sovi kaikille

Furman kertoo tarinan siitä, miksi hän ei kannata jäähyn käyttöä kasvatusmenetelmänä.

– Suomalainen lastentarhaopettaja kertoi, että hän ei koskaan käytä jäähypenkkiä, koska sitä ei tarvita.

– Lastentarhaan tuli uusi poika, joka löi toista, vaikka tiesi, ettei niin saa tehdä. Pojalle tuli paha mieli, mitä mulle nyt tehdään ?

– Lastentarhan opettaja kysyi 5-vuotiaalta, mitä pitäisi tehdä? Poika vastasi, että jäähypenkille pitäisi laittaa.  Lastentarhaopettaja kysyi puolestaan pojalta, että mitä sinä siellä teet ?  

– Poika kertoi miettivänsä, että hän miettii, milloin hän pääsee pois.

Furmanin mukaan tämä kertoo paljon.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.