Mainos

Bjarne Kallis kaipaa tekoja, ei toteamuksia

Kristillisdemokraattien presidenttiehdokas Bjarne Kallis kritisoi Sävelradion haastattelussa presidentti Halosta siitä, ettei tämä ole toteuttanut käytännössä puheitaan hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisestä.

MTV Mediaan kuuluvan Sävelradion presidenttiehdokashaastattelussa ollut Bjarne Kallis sanoo omaavansa samat presidentiltä vaadittavat ominaisuudet kuin muutkin ehdokkaat. Kokemusta on tullut viidentoista vuoden kansanedustajauran aikana toimimisesta eduskunnan puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnissa. Työelämässäkin Kallis sanoo toimineensa lähes 40 vuotta.

Kun kansalaiset sanovat gallupeissa kaipaavansa presidentiltä luotettavuutta ja oikeudenmukaisuutta, sanoo Kallis jo sen, että hänet on jatkuvasti äänestetty luottamustehtäviin, puhuvan puolestaan. Oikeudenmukaisuutta hän sanoo itse painottaneensa aina; kauppaoppilaitoksen rehtorina toimiessaan jopa siinä määrin, että asetti opettajan paikkaa täyttäessään oikeudenmukaisuuden pedagogisen osaamisen edelle.

Kalliksen mukaan Suomen tasavallan presidentin tulee olla ennen kaikkea mielipidejohtaja. Presidentti pystyy mielipiteellään vaikuttamaan kehitykseen eri aloilla. Presidentin tärkeimmät tehtävät liittyvät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja siltä osin Kallis katsoo, että laajan avustajajoukon, maamme parhaiden asiantuntijavoimien ansiosta presidentillä on hyvät edellytykset selvitä tällä tehtäväalueella.

Kritiikkiä Haloselle

Mielipidejohtajana presidentin olisi Kalliksen mielestä kaikkein tärkeintä antaa sellaisia lausuntoja, jotka tukevat hyvinvointiyhteiskunnan kehittämistä.

Kallis pitää presidentti Tarja Halosen toimia tässä suhteessa riittämättöminä.

– Olen katsonut millaisia lausuntoja nykyinen presidentti on tältä alueelta antanut ja ne ovat monesti olleet samansuuntaisia kuin omat ajatukseni. Hän ei ole kuitenkaan vienyt niitä loppuun, ne ovat olleet enemmän vain ilmaisuja, kuten kvartaalikapitalismin paheksuminen ilman, että hän olisi esittänyt keinoja, joilla se saataisiin kuriin.

- Kyllä presidentti Halonen on puhunut myös hyvinvointiyhteiskunnasta, mutta kun katsoo, minkälainen kehitys on viime vuosina ollut; tuloerot ovat huomattavasti kasvaneet ilman, että ne, joilla yhteiskunnassa on todellista valtaa, olisivat siihen jollain tavalla puuttuneet, sanoo Kallis.

Hän nostaa esille myös päätöksen luopua jalkaväkimiinoista, johon aloite tuli presidentti Haloselta.

- Minä en olisi ajanut tätä asiaa niin voimakkaasti kuin presidentti ja myös pääministeri Matti Vanhanen. En olisi luopunut jalkaväkimiinoista. Enkä ole Halosen kanssa samaa mieltä myöskään siinä, että YK-mandaatista nopean toiminnan joukkojen lähettämisessä tehtävään voidaan luopua. Minusta tulisi edellyttää kaikilta operaatioilta YK:n valtuutusta; ellei sitä ole, liipasinherkkyys kyllä kasvaa.

Presidentin olisi hyvä kuulua kirkkoon

Presidentin valtaoikeuksista syntynyt kiista oli haastatteluhetkellä vielä alkuvaiheissaan, Kalliksen mielestä kuitenkin on selvää. että puolustusvoimien ylipäällikkyyden tulee pysyä presidentillä, eikä hänen valtaoikeuksiaan tässä suhteessa ole syytä lähteä kaventamaan. Mutta kirkkoon Kallis toivoisi tasavallan ylimmän viran haltijan kuuluvan.

- Olisi hyvä, jos presidentti itse kuuluisi kirkkoon, vaikka se ei mikään välttämättömyys olekaan. Uskontoa ei pidä liiaksi sekoittaa politiikkaan ja presidentti on kuitenkin poliittinen instituutti, sanoo Kallis.

Omaa uskoaan Bjarne Kallis ei salaa vaan sanoo olevansa uskossa ja uskovansa niin kuin raamattu opettaa.

- Uskon että Jeesus on ihmiskunnan pelastaja ja minun pelastajani ja vain hänen kauttaan me pelastumme.

Hyvää kannattaa tavoitella vaikkei sitä saisikaan

Kun mielipidetiedusteluja seuraa, on selvää, että pienten puolueiden ehdokkailla ei presidentinvaalissa ole todellisia mahdollisuuksia. Ne kuitenkin asettavat omat ahdokkaansa etupäässä siksi, että saisivat vaalikeskustelussa nostaa omaa profiiliaan ja tuoda tärkeinä pitämiään asioita keskusteluun. Bjarne Kallis tilittää omaa osallistumistaan:

- Kyllä presidentin virka on se kaikkein keskeisin poliittinen tehtävä ja jos politiikassa haluaa olla mukana ja vaikuttaa, niin on sitä syytä tavoitella. Pidän myös kunnianosoituksena sitä, että puolueeni on asettanut minut presidenttiehdokkaaksi. Nythän näyttää, että varsinainen kisa käydään kolmen suurimman puolueen ehdokkaiden kesken, mutta viittaisin esimerkiksi Vasemmistoliiton Claes Anderssonin lehdessä julkaistuun lausumaan siitä, että demokratian kannalta on erittäin tärkeää ja demokratiaa vahvistavaa että pienillä puolueilla on omat ehdokkaat.

Kallis sanoo, että jokainen ehdokas on yksi vaihtoehto kansalaisille näissä vaaleissa. Hän kiistää, että hänellä olisi jokin strategia toisen kierroksen varalle, sille selvinneen ehdokkaan tukemiseksi.

Asiapohjalta vai miellyttävällä olemuksella

Bjarne Kallis arvioi kaksien edellisten presidentinvaalien pohjalta näiden vaalien olevan ensisijaisesti henkilövaalit eivätkä niinkään puoluevaalit. Jo Martti Ahtisaaren valinta tilanteessa, jossa vasemmistopuolueiden kannatus oli selvästi porvarillisia puolueita pienempi kertoi, että ihmiset äänestivät henkilöä eivätkä puoluetta. Sama näkyi myös kuusi vuotta sitten Halosen tullessa presidentiksi.

Kalliksen mukaan ehdokkaan henkilö vaikuttaa jonkin verran enemmän kuin hänen edustamansa asiat, mutta kyllä puolueella ja asiakysymyksilläkin on hänen mielestään vielä merkitystä. Tätä painotusta hän pitää myös oikeana, koska kyseessä on suora kansanvaali ja kansalla on oltava vapaus äänestää yli puoluesidonnaisuuden. Ja kristillisdemokraattina, pienen puolueen presidenttiehdokkaana Kallis haluaisi vielä enemmän vapautta ihmisten äänestyskäyttäytymiseen.

Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen on Kalliksen ykkösasia

Kun Kallikselta kysyy, minkä nimenomaisen asian hän haluaisi nostaa esiin vaalikampanjassaan, hän nimeää sellaiseksi hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen. Hänen mielestään presidentin vahvana mielipidevaikuttajana tulisi pitää tätä asiaa esillä useaan otteeseen, ei kuitenkaan niin usein, että aihe kärsisi inflaation.

Kalliksen oma arvomaailma rakentuu hänen uskonsa ja raamatun opetusten varaan. Kristinuskon kultainen sääntö: "Tehkää toisille se, minkä tahdotte itsellenne tehtävän" on hänen mukaansa hyvä ohjenuora myös politiikassa.

Kallis kertoo arvojensa rakentuneen vuosien mittaan ja olevan peräisin kotoa, yksinhuoltajaäidin opetuksista, koulusta ja jo nuorena luetusta kirjallisuudesta. Hän katsoo myös päässeensä hyvin soveltamaan ja käyttämään näitä elämänarvojaan myös poliittisessa toiminnassaan.

Vaikka Kallis varoittaakin tuloerojen repeämisestä, hän ei tuomitse hyvätuloisuutta sinänsä vaan kannattaa yrittämistä ja sitä, että työllään on mahdollisuus edelleen vaurastua – sitä että yrittämisestä jää myös tulosta tekijälle.

– Minä haluaisin, että suomalaisten selkäytimeen jäisi sellainen käsitys, että jokainen – tai lähes jokainen – voi omilla toimenpiteillään parantaa omaa elämänlaatuaan. Ei aina tarvitse huutaa yhteiskuntaa apuun. Omilla toimenpiteillään voi parantaa elämänlaatuaan; joskus taloudellisesti, joskus taas henkisesti - mutta aina voi!

Globalisaatio on Suomelle eduksi

Kallis pitää globalisaatiota Suomen kannalta hyvänä. Sanan globalisaatio hän korvaisi kuitenkin sanalla kansainvälistyminen. Suomen tavoin kaikki kansainvälistymiskehityksessä mukana olleet maat ovat saaneet siitä etua.

Kallis haluaa kuitenkin varoittaa riistämästä köyhiä maita globalisaation kautta. Työpaikkojen siirtymisestä Suomesta edullisempien kustannusten maihin hän ei kanna suurta murhetta:

- Ainahan työpaikat ovat tulleet ja menneet. 1960-luvulla ne tulivat Ruotsista Suomeen, kun Portugalista tuli Eftan jäsen, tekstiiliteollisuutta siirtyi Suomesta Portugaliin, nyt se lähtee Portugalista Kiinaan jne. Emme me koskaan pysty kilpailemaan halvan työvoiman maitten kanssa. Meidän pitää panostaa innovaatioon yhä enemmän ja luoda sen kautta uusia työpaikkoja. Siinä tietenkin presidentilläkin on oma roolinsa innovaatioon herättäjänä ja innostajana.

EU tarvitsee perustuslain

Kalliksen mukaan kolhuja saanut EU:n perustuslakiesitys ei sellaisenaan tule toteutumaan. EU kuitenkin tarvitsee jonkinlaisen kokonaisuuden, jossa yhteen kirjaan koottu säännöstö yksinkertaistaa EU:n päätöksentekoa.

On myös tehtävä selvempi jako siitä, mikä kuuluu jäsenvaltioille ja mikä Euroopan Unionille.

- Luulen, että kahden-kolmen vuoden kuluessa meillä on uusi esitys perustuslaiksi, joka sitten hyväksytään.

Suomen lippu salkoon kolmesti vuodessa

Kallis kuvaa isänmaallisuuttaan sillä, että hän liputtaa kolmena päivänä vuodessa; itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja kaatuneitten muistopäivänä. Tällä rajauksella hän haluaa korostaa sitä merkitystä, mikä juuri näillä asioitta on hänelle.

Itsenäisyyspäivän liputuksella hän haluaa kunnioittaa sotaveteraanien ja sotainvalidien ansioita ja kaatuneiden muistopäivänä niitä, jotka antoivat henkensä isänmaan puolesta. Myös äitien työ on sellaista, jota Kallis erityisesti kunnioittaa ja arvostaa.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.