Mainos

Bodom-oikeudenkäynnissä kuultiin lääkäritodistajia

Lääkäritodistajien mukaan on epätodennäköistä, että Nils Gustafssonin vammoista olisi aiheutunut hänelle aivoruhje. Myös syytetylle vuonna 1960 tehdyn hypnoosikokeen tulokset kyseenalaistettiin. Puolustuksen kutsuma asiantuntijatodistaja ei kuitenkaan näe ristiriitaa syytetyn vammoissa ja muistamattomuudessa.

Tänään Bodominjärven kolmoismurhan käsittelyssä Espoon käräjäoikeudessa on kuultu lääkäritodistajia.

Vankimielisairaalan ylilääkäri Hannu Lauermalta kyseltiin hypnoosin käytöstä rikostutkintamenetelmänä.

Lauerman mukaan hypnoosi on hyvin huono menetelmä, jos tarkoituksena on selvittää onko joku syyllinen rikokseen. Lauerma kertoi myös, että ihminen voi menettää muistinsa, jos muistikuvat aiheuttavat syvää häpeää.

Hypnoosikoe ei ole valheenpaljastin

Syytetty Nils Gustafssonille tehtiin kesällä 1960 hypnoosikoe, jossa hän kertoi tarkkoja yksityiskohtia ulkopuolisesta murhaajasta, vaikkei hän ole muuten kyennyt kertomaan mitään. Hypnoosin lopussa Gustafssonille oli annettu käsky unohtaa hypnoosissa muistettu.

Gustafsson on kertonut oikeudessa, että muistikatkos alkoi nukkumaan mennessä ja jatkui 4-5 päivää sairaalassa heräämiseen saakka.

- Hypnoosi on hyvin huono menetelmä, jos tarkoituksena on selvittää onko henkilö syyllinen. Hypnoosia voidaan parhaiten käyttää esitutkinnassa auttamaan puolueettomien todistajien muistia. Silloinkin tarkoituksena on poliisitutkinnan ohjaaminen. Se ei ole valheenpaljastin, totesi Lauerma.

Lauerman mukaan Gustafssonin hypnoosikokeesta on vaikea tehdä päätelmiä ja on hyvin epätodennäköistä, että Gustafssonin kuvaus ulkopuolisesta murhaajasta on autenttinen.

Ylilääkärin mukaan esitutkintapöytäkirjaan liitetystä, aukikirjoitetusta hypnoosikokeesta ei voi päätellä sitä onko hypnoositila ollut todellinen vai ei. Hypnoosikertomuksen virheellisyys ei osoita Gustafssonia kuitenkaan syylliseksi.

- Jos Gustafsson on ollut uhri, on mahdollista, että hänelle on syntynyt tällainen unenomainen kehitelmä peittämään muistikatkosta.

Muistinmenetyksiä kahta tyyppiä

Lauerma kertoi muistinmenetyksistä, joita on kahta tyyppiä: psykogeenistä ja elimellistä. Elimellinen katkos voi aiheutua esimerkiksi iskusta. Psykogeenisen katkoksen voi aiheuttaa se, että mieli varjelee ihmistä unohtamisella, jos muistikuva aiheuttaisi sietämättömän tilanteen, esimerkiksi häpeää tai raivoa.

Lauerman mukaan Gustafssonilla pitäisi siis olla - jos hypnoosi on totta - nämä molemmat muistikatkokset. Elimellinen katkos olisi syntynyt päähän kohdistuneesta iskusta teltassa, mutta hyvin harvinainen psykogeeninen ulottuisi jo aikaan ennen sitä.

- Syynä voisi olla se, että hän olisi kokenut sietämätöntä häpeää alakynnessä olemisesta. Yleensä uhri kuitenkin muistaa hengenvaaralliset tilanteet, koska niistä voi oppia varomaan.

Lauerma piti hyvin epätodennäköisenä sitä, että Gustafssonilla olisi ollut molemmat muistikatkokset, etenkin kun elimellinen katkos on ollut poikkeuksellisen pitkä. Lauerman mukaan myös traumaattisen tilanteen torjuminen voi aiheuttaa psykogeenisen muistikatkoksen.

Syyttäjä kysyi Lauermalta myös, voiko muistikatkosta teeskennellä.

- Kyllä. Syynä on yleensä se, että sen avulla voi saavuttaa jotain etua, tämä vastasi.

"Aivovamma epätodennäköinen"

Ennen Lauermaa oikeussalissa kuultiin toista lääkäritodistajaa.

Neurokirurgian erikoislääkäri Risto Kontio oli tutustunut Nils Gustafssonin vammoista kertoviin asiakirjoihin. Kontion mukaan vammat ovat matalaenergisia, sellaisia joita voi aiheuttaa omin lihasvoimin, nyrkiniskuilla tai potkuilla.

- Todennäköisesti tässä on tarvittu pari-kolme nyrkiniskua. Koska vammat ovat kasvojen vasemmalla puolella, tekijä on ollut oikeakätinen. Tämän tyyppinen vamma ei aiheuta yleensä minkäänlaista toimintakyvyttömyyttä, Kontio totesi.

Kontion mukaan Gustafssonin mahdollinen aivoruhje on epätodennäköinen.

- Tällaisesta pahoinpitelystä ei yleensä seuraa aivovammaa. Suomalaistutkimuksen mukaan 1-2 prosentissa matalaenergisen pahoinpitelyn aiheuttamissa vammoissa syntyy aivotärähdys tai aivoruhje.

Puolustuksen lääkäri: "Ei kummallisuuksia vammoissa ja muistamattomuudessa"

Puolustus kutsui asiantuntijatodistajakseen TYKS:ssä työskentelevän lääkärin Olli Tenovuon, jonka erikoisalana ovat aivovammat. Hän ei näe ristiriitaa Gustafssonin vammojen ja muistamattomuuden kanssa.

Tenovuo kertoi useita esimerkkejä alentuneesta tajuttomuustilasta, pitkistä muistiaukoista ja hyvästä toipumisesta.

- Olen oikeastaan hämmästynyt, että tästä on syntynyt lääketieteellinen kiista, Tenovuo totesi viitaten muiden lääkäreiden oikeussalissa kertomaan. Usean muun lääkärin mukaan Gustafssonin suhteellisen vähäiset vammat, 4-5 vrk:n muistamattomuus ja alentunut tajunnantila ovat keskenään ristiriidassa.

Tenovuon mukaan jutussa pitäisi luottaa Gustafssonia tutkineiden lääkäreiden arvioon aivoruhjeesta.

- Jotta voisimme 45 vuotta tapahtumien jälkeen osoittaa aivoruhjevamman vääräksi, meillä pitäisi olla vahvat perusteet. En näe, että tässä sellaisia on.

- Hänellä on ollut murtumia pään alueella. Silloin aikanaan tehdyt tutkimukset puhuvat aivoruhjevamman puolesta. Tajunnan alenema sopii kokonaiskuvaan kuten myös muistiaukko. Gustafssonista otettuja uusia magneettikuvia voi myös tulkita toisin, Tenovuo sanoi. - Vasemmassa ohimolohkossa on tummempi alue, joka voi olla verenvuodon jälkitila. Ei sitä voi tosin sanoa varmasti.

- On täysin mahdollista, että vakavista vammoista toipuu täysin työelämään.

Syyttäjä kysyi Tenovuolta aivovamman aiheuttajasta. - Siitä ei kai ole tietoa, eikä sillä kai ole merkitystäkään.

- Voiko nyrkinisku aiheuttaa aivovamman?

- Ei yleensä, mutta kyllä esimerkiksi nyrkkeilyssä.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.