Mainos

Cronbergia uhkaa putoaminen eduskunnasta

Vihreän liiton puheenjohtaja haluaa pysyä Pohjois-Karjalan vaalipiirissä, vaikka läpipääsy vaatii 12 000 ääntä. Nykyinen vaalipiirijärjestelmä suosii valtapuolueita.

Vihreän liiton puheenjohtaja Tarja Cronberg asettuu ensi vuoden eduskuntavaaleissa ehdolle Pohjois-Karjalan vaalipiirissä, josta hänet on valittu eduskuntaan. Päätös merkitsee, että Cronbergilla on suuria vaikeuksia uusia paikkansa.

Pohjois-Karjalaan neuvoteltu punavihreä vaaliliitto SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kesken on kariutunut, joten muiden puolueiden äänestäjiltä ei ole odotettavissa apua. Viimeksi Cronberg sai 5600 ääntä keskustan kanssa solmitun vaaliliiton turvin.

Kaiken lisäksi Pohjois-Karjalan kansanedustajien määrä laskee seitsemästä kuuteen. Cronberg tarvitsee läpimenoon nyt noin 12 000 ääntä eli kaksi kertaa enemmän kuin viimeksi.

Cronberg ilmoitti tänään tiedotustilaisuudessa, että vaaliliitto pyritään korvaamaan puoluepoliittisesti sitoutumattomalla yhteislistalla. Siihen tulee enimmäismäärä eli 14 ehdokasta. Nimet julkistetaan elokuussa.

Cronbergia on kosiskeltu muihinkin vaalipiireihin, joissa läpimeno olisi huomattavasti helpompaa. Joidenkin mielestä Pohjois-Karjalassa pysyminen on poliittinen itsemurha.

Cronberg kuitenkin ilmoitti, että kaikki hänelle tärkeät asiat ovat Pohjois-Karjalassa. Puolueen puheenjohtajana hän haluaa lisäksi pitää vihreät varteenotettavana vaihtoehtona maakuntien ihmisille. Cronberg on entinen Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja.

Nykyinen vaalipiirijako pitää pääpuolueet kylläisinä

Nykyinen vaalipiirijärjestelmä on monen mielestä epätasa-arvoinen. Äänikynnys on esimerkiksi Pohjois-Karjalassa lähes 15 prosenttia, kun Uudellamaalla se jää alle kolmen. Äänikynnys tarkoittaa sitä osuutta vaalipiirin äänistä, joka tuo puolueelle yhden kansanedustajan paikan.

Nykyisen järjestelmän vallitessa vain suuret puolueet Sdp, keskusta ja kokoomus pystyvät nappaamaan edustajapaikkoja pienistä vaalipiireistä. Ei siis ihmekään, että oikeusministerien vuosikausia ajamat uudistukset ovat kaatuneet kolmen pääpuolueen vastustukseen.

- Siinä on hyvin suuri epäoikeudenmukaisuus ja epätasa-arvo, koska pienissä vaalipiireissä pienten puolueitten ehdokkaat ovat olevinaan ehdokkaita ja äänestäjät äänestävinään taikka sitten äänestämättä, sanoi vaaliasiantuntija Pertti Timonen eilen Helsingin Sanomissa.

- Suuret puolueet eivät halua Suomen todellista demokratiaa vaan pitävät kiinni omista valta-asemistaan, valitti myös Tarja Cronberg tänään.

Uudistuksena on ehdotettu joko alue- tai tasausmallia. Aluemallissa äänet laskettaisiin yhteen nykyistä laajemmalta alueelta. Tasausmallissa jaettaisiin 180 paikkaa nykyisen järjestelmän tapaan ja loput 20 tasauspaikkoina valtakunnallisen äänimäärän mukaan.

Oikeusministeri Leena Luhtanen (sd) on vakuuttanut, että "asiassa ei nukuta", mutta uudistus on siirtynyt seuraavalle hallituskaudelle.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.