Mainos

Derjabin: Venäjän pitää vaikuttaa Suomen Nato-kantaan

Entinen suurlähettiläs Juri Derjabin toivoo Venäjällä avointa keskustelua Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

Venäläisten pitää avoimesti ja asiallisesti keskustella suomalaisten kanssa Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä, kirjoittaa tämänpäiväisessä Nezavisimaja Gazetassa Venäjän entinen Helsingin-suurlähettiläs Juri Derjabin.

Derjabin toimii nykyään Venäjän tiedeakatemian Eurooppa-instituutin Pohjois-Euroopan osaston johtajana. Hän käsittelee artikkelissaan erityisesti suomalaisten suhtautumista Naton jäsenyyteen ja mahdollisen jäsenyyden vaikutusta Venäjään.

- Venäläisten poliitikkojen ja sotilaiden pitää omaksua täsmällisempi, useampia vaihtoehtoja käsittävä ja harkitumpi linja Pohjois-Eurooppaan nähden, Derjabin kirjoittaa.

Derjabin tunnettiin neuvostoaikana Suomen asiantuntijana, jonka monien kirjoitusten katsottiin olevan selvää painostusta Suomea kohtaan. Derjabin toimi Venäjän suurlähettiläänä Helsingissä vuosina 1992-1996.

"Sotilaat haluavat Natoon"

Derjabin kirjoittaa, että vain harvat suomalaiset poliitikot kannattavat Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta sotilasjohdossa on enemmän tällaista mieltymystä. Nato-jäsenyyden puolesta on puhunut ennen muuta entinen presidentti Martti Ahtisaari, Derjabin toteaa. Samalla hän huomauttaa, ettei nykyinen presidentti
Tarja Halonen näe tarvetta Suomen politiikan muuttamiseen.

Entinen pääministeri ja nykyinen eduskunnan puhemies Paavo Lipponen on myös Nato-myönteinen ja pitää jäsenyyttä vain ajan kysymyksenä, Derjabin esittelee. Erityisesti Suomen sotilasjohto ja monet liike-elämän edustajat näkisivät Suomen mielellään Naton jäsenenä, Derjabin kirjoittaa.

Miten Venäjä vastaa?

Suomen ja Ruotsin liittyminen Naton jäseneksi muuttaisi ratkaisevasti sotilaspoliittisen tilanteen Pohjois-Euroopassa, Derjabin kirjoittaa. Hän huomauttaa, että tämä alue on aina ollut strategisesti merkittävä Venäjälle. Silloin häviäisi Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuuden muodostama alueen vakautta säilyttävä voimatasapaino, Derjabin kirjoittaa.

Naton ja Venäjän yhteinen raja olisi 1300 kilometriä pitempi ja Itämerestä muodostuisi lähes täysin Naton sisämeri, Derjabin luettelee. Derjabin muistuttaa, että Venäjä supisti Leningradin sotilasalueen joukkojaan vuonna 1997 huomattavasti, koska juuri ne huolestuttivat Suomea. Joukkojen määrän palauttaminen ennalleen olisi Suomen Nato-jäsenyyden jälkeen mahdollista, hän kertoo.

- Venäjän sotilasedustajat harkitsevat myös muita vaihtoehtoja, Derjabin jatkaa.

Hän huomauttaa kuitenkin, että ratkaisut tehdään kaikkein korkeimmalla tasolla.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.