Mainos

Diabetes lisääntyy nopeasti - lastenhoitajat piikitysopissa

Diabeteksen jatkuvaa lisääntymistä ei saada kuriin.

Kaiken kaikkiaan Suomessa on nyt jo yli 307 000 diabeetikkoa, jotka saavat Kelalta korvauksia hoitoaan varten. Diabetesta sairastavia suomalaisia saattaa kuitenkin olla jopa lähemmäs 600 000, sillä väestötutkimusten mukaan tyypin 2 diabeetikoista vain noin puolet on diagnosoitu ja hoidon piirissä. Myös ykköstyypin diabetes eli nuoruusajan diabetes lisääntyy jatkuvasti.

Viime vuonna yli 58 000 nuorta tai lasta joutui elämään insuliinin varassa, sillä oma haima ei tuota elintärkeää insuliinia. Syytä diabeteksen yleisyyteen juuri Suomessa ei tiedetä.

Tutkimus on Suomessa huippuluokkaa, esimerkiksi enterovirusta ja lehmänmaitoa tutkitaan, mutta sairauden puhkeaminen on monen sattuman summa. Myös geeniperintä vaikuttaa asiaan, mutta 9/10 uudella ykköstyypin diabetestapauksella ei ole lähisuvussa diabetestä.

Päiväkodeissa opetetaan piikitystä

Tällä hetkellä esimerkiksi päiväkodeissa lastenhoitajat opettelevat mittaamaan verensokeria, laskemaan hiilihydraatteja ja piikittämään insuliinia diabeteslapsille. Lastenklinikan diabeteshoitaja Anneli Lappi käy pikaopettamassa hoitajia tähän vastuulliseen työhön.

Lappi kertoo, että pelkästään Lastenklinikan diabetesseurannassa on yli 500 lasta Helsingin ja Keravan alueelta. Jos vuonna 1997 todettiin alle 1300 ykköstyypin diabetesta, niin vuonna 2007 määrä oli lähes 2000.

– Tasaisesti määrät ovat kasvaneet ja samalla myös työmäärä meillä. Myös hoitomuodot muuttuvat, insuliinipumput ja monipistoshoidot ovat tulleet mukaan kuvioihin, kertoo Lappi. Vanhemmat reagoivat lapsen sairastumiseen myös eri tavoin, toisilla on tietoa ja toisilla ei.

Diagnoosi on aina kuitenkin aikamoinen sokki, sillä ykköstyypin diabetes on loppuelämän sairaus. Sitä hoidetaan aina insuliinilla, eikä se ole itseaiheutettua.

– Niin vanhemmat kuin lastenhoitajatkin saattavat pelätä aluksi diabeteslapsen hoitoa, mutta useimmiten pelko hälvenee tiedon ja ohjauksen myötä. Joka tapauksessa lisää työtä ja vastuuta diabeteslapsi tuo niin kotiin, päivähoitoon kuin kouluunkin, kertoo diabeteshoitaja Lappi.

Lapsi ei karppaa

Vuoropäiväkoti Lapin lastenhoitaja Kai Kemppainen on yksi monista hoitajista, joka on joutunut syksyn aikana opettelemaan diabeteslapsen hoidon.

– Minulle ei piikittäminen ei ole ollut pelottavaa, koska olen tehnyt sitä ennenkin. Mutta osalle henkilökunnasta se oli vähän pelottava juttu. Harjoittelun kautta kaikki on sen kuitenkin oppinut ja aika rutiinia hommasta on tullut. Vaikeinta on varmaan ollut hiilihydraattien laskeminen. Ei riitä, että seuraa paljonko lapselle tarjotaan hiilihydraatteja, vaan täytyy tietää kuinka paljon lapsi niitä oikeasti syö, osa kun voi mennä lattialle tai ohi suun, kertoo Kati Kemppainen.

– Meillä on mennyt hyvin ja myös vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä pienen diabeteslapsensa hoitoon, myhäilee Kemppainen.

Lastenklinikalla diabeteslapsien vanhemmille korostetaankin, että lapsi ei karppaa, eikä diabetestä hoideta sillä, että ruokavaliosta jätetään hiilihydraatit pois. Diabeteslapsi tarvitsee insuliinia.

Veetin hypoglykemiat salattiin - tajuttomuus lähellä

Yleensä lastenhoitajat ymmärtävät suuren vastuun, mitä diabeteksen hoitaminen tuo tullessaan, mutta ikäviä poikkeuksiakin löytyy.

Katja Paski kertoo MTV3:lle miten hänen neljävuotias Veeti-poika joutui vastuuttoman perhepäivähoitajan armoille. Perhepäivähoitaja ei mitannut pojan verensokeriarvoja tai mittasi ja kaunisteli niitä tavoitearvojen lähelle. Tätä jatkui melkein kaksi vuotta ja Veeti-poika laihtui, väsyi ja vastusteli hoitoon lähtöä.

– Kun vaihdoimme pitkäaikaisesta perhepäivähoidosta päiväkotiin tajusimme, mitä kamalaa oli tapahtunut. Hoitajalla ollut oma verensokerimittari purettiin ja selvisi, että seurantavihkon noin 400 merkinnästä lähes puolet oli jollain tavalla virheellisiä.

Erityisesti alhaiset lukemat oli salattu vanhemmilta, mikä harmitti vanhempia erityisesti.

– Verensokerin ollessa alle kahden, Veeti on jo melkein tajuton. Tätä ei voi laittaa huolimattomuuden piikkiin, kertoo Paski Diabetes-lehdessä ja nyt myös MTV3:n haastattelussa.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.