Mainos

Ebola riehunut lähes 40 vuotta – Asiantuntija: Miksi lääkkeitä kehitetään vasta nyt?

Suomalaisasiantuntija ihmettelee, miksi ebolaan etsitään parannuskeinoa lääkkeillä vasta nyt.

Ensimmäinen ebolaepidemia koettiin nykyisen Kongon demokraattisen tasavallan alueella vuonna 1976.

Tällä viikolla kerrottiin, että Länsi-Afrikan epidemiaa vastaan aletaan taistella Guineassa kokeellisilla lääkkeillä. Kaikki lääkkeet ovat aluksi kokeellisia. Ennen kuin lääke saa myyntiluvan, sitä edeltää yleensä monivuotinen tutkimus.

– Tässä ollaan nyt erikoistilanteessa. Meillä on sairaus, jolla on korkea tappavuus. On ajateltu, että voitaisiin lähteä kokeilemaan vasta varhaisessa tutkimusvaiheessa olevaa lääkettä suoraan potilaiden hoitoon, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylilääkäri Kari S. Lankinen sanoo.

Se on poikkeuksellista, ja vertailukohtaa pitää hakea 1980-luvun alusta.

– Kun hiv-infektio tunnistettiin, silloinkin esitettiin kaikenlaisia keinoja ja ideoita taudin hoitamiseen. Ensimmäisen, oikeasti vaikuttavan lääkkeen markkinoille tuontiin meni viisi, kuusi vuotta, joka minusta ihan realistinen aika lääkekehityksessä, Lankinen sanoo.

Länsi-Afrikassa aloitettavaa lääkekokeilua toteuttavat arvovaltaiset trooppisten tautien instituutti Belgian Antwerpenista ja tutkimusryhmä Britannian Oxfordin yliopistosta.

Silti kokeellisten, vasta kädellisillä eläimillä testattujen viruslääkevalmisteiden käytössä piilee riskejä, varsinkin silloin kun niihin yhdistetään muita, hyvinkin kirjavia menetelmiä.

– Kun mukana paletissa on vasta-ainehoitoja, ja on tarjottu myös toipilasvaiheen potilaiden plasma- ja verihoitoa sekä jopa hevosen hyperimmuuniseerumia, niin näihin hoitoihin tiedetään liittyvän vakavia riskejä kuten yliherkkyysreaktioita, Lankinen sanoo.

– Tämä eroaa tavallisesta siinä, että meillä on vasta hyvin vähän tietoa kehitteillä olevien lääkkeiden tehosta ja turvallisuudesta.

Köyhyystautien tutkimus ei kiinnosta?

Kyyniseksi selitykseksi toimenpiteiden hitauteen tarjotaan useimmiten sitä, että niin kauan kuin tauti raivoaa kehitysmaissa, siihen etsitään ratkaisuja vähemmän innokkaasti siellä, missä siihen olisi mahdollisuuksia.

Puhutaan "köyhyystaudeista", eli sairauksista kuten malariasta, tuberkuloosista ja hiv:sta, joiden osalta tutkimusintressit ovat kehittyneissä maissa vähäisemmät.

Ebolankin tapauksessa valpastuttiin todella vasta, kun ĺänsimaalaisia avustustyöntekijöitä sairastui.

– Tauti löydettiin kuitenkin jo lähes 40 vuotta sitten ja nyt käsillä on ensimmäinen epidemia, josta on vähän ylivuotoa kehittyneisiin maihin. Miksi vasta nyt kiinnostutaan, Lankinen kysyy.

Ebolaan ei ole toistaiseksi olemassa hyväksyttyjä lääkehoitoja tai rokotteita.

Euroopan lääkevirasto on koonnut katsaukseensa arviot seitsemästä eri lääkkeestä. Julkisuudessa on ollut eniten ZMapp-valmiste, jota sitäkin on testattu vasta harvoilla ihmisillä ja jonka käytöstä saatiin vaihtelevia tuloksia.

– Yhtään mainituista testattavista lääkkeistä ei voida vielä asettaa toisten edelle, Lankinen sanoo.

Tietoja kokeellisilla hoidoilla saavutetuista tuloksista odotellaan helmikuussa. Samaan aikaan kehitellään rokotetta taudin ennaltaehkäisyyn.

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.