Mainos

Eduskunta jatkoi kriisinhallintalain puintia

YK:n valtuutus oli tänäänkin riidanaiheena eduskunnan kriisinhallintakeskustelussa.

Eduskunta jatkoi kiistelyä uudesta kriisinhallintalaista tämänpäiväisessä täysistunnossa. Kuten ulkoasiainvaliokunnassakin, riita keskittyi YK:n valtuutuksen tarpeellisuuteen niissä operaatioissa, joihin suomalaiset joukot osallistuvat.

Maininnan YK:n turvallisuusneuvoston mandaatista halusivat lakiin vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit. Selkeä enemmistö tuki hallituksen esitystä, jossa hyväksytään poikkeuksellisesti osallistuminen myös muiden tahojen, kuten EU:n hyväksymiin operaatioihin.

Siimes irtosi ryhmänsä kannasta

Vasemmistoliiton puheenjohtajan tehtävät jättänyt Suvi-Anne Siimes oli eri mieltä ryhmänsä kanssa. Hän teki vihreiden tuella muutosesityksen, jonka mukaan laissa puhuttaisiin vain YK:n periaatteiden mukaisesta sotilaallisesta kriisinhallinnasta.

Suvi-Anne Siimes

Keskustelussa vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilä varoitti, että ilman vaatimusta YK:n valtuutuksesta Suomi voisi joutua vedetyksi esimerkiksi EU:n päätöksellä Irakin sodan kaltaiseen laittomaan konfliktiin.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari vakuutti Euroopan unioninkin noudattavan päätöksenteossaan YK:n periaatteita. Kun YK:n turvallisuusneuvoston uudistaminen on jäissä, voi nopeaa toimintaa vaativan päätöksen saaminen olla joskus vaikeaa.

Jaakonsaaren mielestä Suomen on tärkeää olla mukana EU:n kriisinhallinnassa täysillä. Eduskunta on hänen mukaansa nyt tekemässä siitä päätöstä.

Kriisinhallintalain sisältöä koskevat äänestykset käydään torstaina. Ne eivät uhkaa lain lopullista hyväksymistä ensi viikon keskiviikkona. Eduskunnasta löytyy kiireelliseksi julistettavan poikkeuslain taakse viiden kuudesosan enemmistö.

"Suomi ei kaipaa poikkeusasemaa"

Ulkoministeri Erkki Tuomioja ihmetteli, miksi Suomi haluaisi olla ainoa poikkeus, joka ei salli joukkojensa mukanaoloa EU:n yksimielisesti hyväksymissä operaatioissa.

Tuomiojan mukaan meidän pitäisi silloin hakea jonkinlaista poikkeusasemaa. Hän kysyi, mitä kaikkea siitä seuraisi Suomen asemalle ja vaikutusvallalle EU:ssa.

Tuomioja oli vakuuttunut eduskunnan, hallituksen ja presidentin osaavan tehdä oikean arvion siitä, milloin kriisinhallintaoperaatio on lainmukaista ja tarpeellista.

Vasemmistoliiton puhujat eivät olleet varmoja EU:n hyvästä tahdosta. Tennilä varoitti lapsenuskosta unionia kohtaan. Hän huomautti, että selvä enemmistö EU-maista on joko mukana tai tukemassa Irakin sotaa.

SDP:n Kimmo Kiljusen mukaan Suomesta ei lähde yhtään sotilasta maailmalle ilman eduskunnan päätöstä. Kimmo Sasi kokoomuksesta puolestaan uskoi, ettei EU olisi varmasti saanut aikaan yksimielistä päätöstä joukkojen lähettämisestä Irakiin.

Kristillisdemokraattien mielestä operaatioon osallistumisesta tulisi säätää aina erillislaki, jos hankkeella ei ole YK:n valtuutusta.

Bjarne Kallis arveli Norjan silloisen pääministerin Kjell Magne Bondevikin selvinneen kiusallisesta tilanteesta, kun Yhdysvaltain presidentti George W. Bush soitti ja pyysi Norjaa mukaan Irakin liittoutumaan. Bondevik pystyi vetoamaan lainsäädännön edellyttämän YK:n mandaatin puuttumiseen.

Kriisinhallintaan liittyy riskejä

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen viittasi ulkoasiainvaliokunnan pohdintaan kriisinhallinnan mahdollisista suomalaisuhreista. Hän huomautti, että rauhanturvaamistoimintaan on liittynyt 50 vuoden aikana riskejä.

Tähän mennessä on 45 rauhanturvaajaa menehtynyt palvelunsa aikana. Heistä 14 kuoli palvelustehtävää suorittaessaan ja yksi taistelutilanteessa.

Kääriäisen mukaan nopean toiminnan joukot ovat paremmin varustettuja ja koulutettuja kuin suomalaiset joukot ovat näissä yhteyksissä aiemmin olleet.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.