Mainos

Ehdotus osinkotuloveroista tyrmättiin

Ylijohtaja Lasse Arvelan työryhmän ehdotus osinkotulojen ns. kaksinkertaisesta verottamisesta joutui kovaan ryöpytykseen eduskunnan verokeskustelussa tänään.

-Se olisi myrkkyä perheyrityksille, Bjarne Kallis sanoi. Samoilla linjoilla olivat keskustan edustajat, ja ehdotuksen perusteita ja seurauksia kummasteltiin myös kokoomuksen ja RKP:n riveissä. Kari Kantalainen kyseli, miksi ryhdyttäisiin ajamaan alas mallia, johon sekä verottaja että yrittäjät ovat olleet tyytyväisiä. Kantalainen sanoi, että jos suurille pörssiyhtiöille tällainen muutos tehtäisiinkin, niin kotimaiset osakeyhtiöt pitäisi jättää ulkopuolelle.

Ehdotuksen mukaan Suomessakin siirryttäisiin klassiseen järjestelmään, jossa osinkotulosta maksetaan veroa pääomatuloverokannan mukaan. Kun myös osakeyhtiö maksaisi voitostaan 25 prosenttia veroa, nousisi voiton kokonaisverotus 43,75 prosenttiin, mikä on kansainvälistä keskitasoa.

Ajankohtaiskeskustelu verotuksen kehittämisestä meni hetkittäin valtiovarainministeri Sauli Niinistön ja suurimman oppositioryhmän keskinäiseksi nokitteluksi.
-Herää väistämättä kysymys, voiko saman suupalan sekä oksentaa että tyytyväisenä niellä, Niinistö sanoi. Hänen korvissaan suurituloisten veronalennuksia seitsemän vuotta arvostellut oppositio puolusti nyt sitä, että suuriakin tuloja voisi saada alle 30 prosentin verotuksella. Keskustelualoitteen tehnyt Olavi Ala-Nissilä arveli, että eduskunta ei tule hyväksymään perheyhtiöiden verotuksen keventämistä.

Niinistö ei ottanut suoraan kantaa Arvelan työryhmän enempää kuin toisenkaan verotyöryhmän yksittäisiin esityksiin. Keskustelussa oltiin aika lailla yhtä mieltä siitä, että veronkevennysvaraa tulevalla vaalikaudella on vain rajoitetusti, mutta siitä eteenpäin painotukset poikkesivat jo selvästi.

Kokoomus esimerkiksi korosti työtulojen verotuksen keventämistä jatkossakin, kun taas keskusta nosti esille erityisesti työnantaja-maksujen alentamista matalapalkka-aloilla. Valtiovarainministeri Niinistö suositti ohjenuoraksi, että verojen alentumisen ohella saataisiin aina jotakin muutakin, esimerkiksi työllisyyden, ympäristön tai kilpailukyvyn parantumista. Ykköseksi näistä Niinistö nosti työllisyyden.

Veroale oikeaan paikkaan?

Kari Rajamäki muistutti, että EU:n sallima palvelujen alv-alennuksen kokeilu tyssäsi Suomessa Niinistön vastustukseen. Ryhmäjohtaja Antti Kalliomäki jatkoi, että tästä veronalennusmallista olisi syytä vielä keskustella. Niinistö vastasi, että muualla kokeilusta saadut tulokset ovat jääneet odotettua vaatimattomammiksi. Janina Andersson kyseli, eikö yleinen tuloveronalennus ole haaskuuta, jos tavoitteena on, että veronalennuksilla parannetaan nimenomaan työllisyyttä.

Keskustaopposition silmissä Paavo Lipposen hallitusten kausi on ollut "passiivisen veropolitiikan" aikaa. Sinänsä merkittävä veronkevennysvara on ripoteltu lähinnä ansioverotaulukkoihin ja niihinkin tasapaksusti. Veropolitiikka ei ole edistänyt riittävästi työllisyyttä ja yrittäjyyttä.

Tämän passiivisuuden huippuna Ala-Nissilä piti autoverotusta. Käytettyinä maahantuotujen autojen verotus on muuttunut EY-tuomioistuimen päätöksellä, mutta lainmuutosta hallitus ei ole saanut aikaiseksi. Ala-Nissilä yritti pariinkin kertaan tivata, milloin tilanne korjataan, mutta huonoin tuloksin.

(MTV3-STT)

(Seitsemän uutiset 20.11.2002.)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.