Mainos

Ehec-lähteen selvittäminen varsinaista salapoliisityötä

Kymmeniä ihmisiä Euroopassa surmanneen ehec-bakteerin lähteeksi epäillään tällä hetkellä egyptiläisiä sarviapilan siemeniä. Sarviapilaan on päädytty perusteellisen selvitystyön jälkeen.

Bakteerilähteen selvittäminen on haastavaa salapoliisityötä, johon ovat osallistuneet Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, Euroopan tautikeskus ja yksittäisten maiden viranomaiset.

Näytteillä ja haastatteluilla liikkeelle

Eviran elintarviketurvallisuusjohtaja Susanna Pesosen mukaan ehecin jäljitys on alkanut näytteiden otolla sairastuneista ihmisistä ja haastatteluilla.

— Ruokamyrkytystapauksissa pyritään aina tekemään huolellinen selvitystyö, jotta pystytään rajoittamaan epidemiaa ja saamaan lähde selville. Tässä on tehty juuri näin eli on otettu potilaasta näytteitä, katsottu mikä on aiheuttaja ja sitten tehty tarkkoja potilashaastatteluja.

Potilashaastatteluissa pyritään haarukoimaan yhtymäkohtia vertailemalla sairastuneiden ihmisten syömisiä terveenä pysyneiden syömisiin.

— Saksassa bussilastillinen ruotsalaisia oli käynyt tietyssä ravintolassa ja vain osa heistä oli sairastunut. Siitä pystyttiin selvittämään, mitä elintarvikkeita sairastuneet olivat syöneet ja mitä ei sairastuneet. Kun tietoja alettiin yhdistämään, saatiin selville elintarvike mihin tauti viittaa.

Jäljitys taaksepäin

Riskiarvioinnissa päädyttiin lopulta siihen, että ehec-bakteerin lähde olisi sarviapilan siemen. Sen jälkeen alkoi jäljitystyö taaksepäin.

— Kun Saksaa seurasi Ranskan tapaus, arvioinnissa päästiin siihen, että saastuminen on pitänyt tapahtua ennen maahantuontia. Koska siemenen saastumista ulosteperäisellä bakteerilla ei pidetty mahdollisena maahantuonnin yhteydessä, johtivat epäilyt tuotteen alkuperämaahan, Pesonen selittää salapoliisityön etenemistä.

Toisaalta epäilyksiä Egyptin suuntaan lisäsi tieto, että sairastumiset aiheuttanut ehec-kanta ei ole tyypillinen eurooppalainen kanta, mutta taas tiedetään yleiseksi Afrikassa.

Bakteerilähteen selvittäminen on valtava prosessi, joka vie väistämättä paljon aikaa. Pesonen selittääkin sillä muun muassa espanjalaisiin kurkkuihin kohdistuneet epäilyt.

— Kun ihmisiä alkoi sairastua, maiden viranomaisten oli pakko tehdä riskinarviointia. Muun muassa kurkku nousi siinä aikaisessa vaiheessa esille bakteerilähteenä. Selvitystyö vei jonkin aikaa ja jo ennen kuin saadaan lopullisia tuloksia, on pakko tehdä toimenpiteitä ja kehottaa välttämänä epäiltyjä tuotteita, Pesonen toteaa.

Aivan täyttä varmuutta siitä, että ehec-bakteerin lähde on tietty erä egyptiläisperäisiä sarviapilan siemeniä, ei välttämättä saada koskaan. Pesosen mukaan se johtuu siitä ,että lähteen bakteriologinen varmentaminen on osoittautunut hankalaksi. Todennäköisyyden laskeminen on sen sijaan helpompaa.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.