Mainos

Kolmikanta murenee: EK jää pois keskitetyistä palkkojen sopimisista

Elinkeinoelämän keskusliitto ei ensi vuoden huhtikuun jälkeen tee keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja, sanoi EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta EK:n syyskokouksen seminaarissa.

 Tupo-kausi kesti lähes puoli vuosisataa

-Tammikuun kihlaus talvisodan aikana 23.1.1940: Suomen Työantajain Keskusliitto STK (EK:n edeltäjä) tunnusti ammattiliitot ja SAK:n neuvotteluosapuoliksi.

-Ensimmäinen työehtosopimus solmittiin 1945. Siinä määriteltiin mm. minimipalkat. Sopimuksen jälkeen säädettiin työehtosopimuslaki, laki työriitojen sovittelusta sekä perustettiin työtuomioistuin.

-Tulopolitiikan kausi alkoi vuonna 1968. Liinamaa 1 -nimeä kantaneeseen kokonaisratkaisuun osallistui kymmenen työmarkkinajärjestöä.

-Vuosina 1970-2006 solmittiin noin 20 keskitettyä tulopoliittista kokonaisratkaisua. Ns. kolmikantaneuvottelujen tuloksena syntyvään tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun (tupo) osallistuvat työntekijä- ja työnantajaliitot sekä valtio. Liittokohtaiset työehtosopimukset noudattavat tupon raameja.

-Voimassa oleva vuoden 2011 työllisyys- ja kasvusopimus on raamiratkaisu, joka muistuttaa keskitettyä sopimusta.

-Suomessa on myös käyty liittokohtaisia työehtosopimuskierroksia. Liittokierrosta 2007-2008 on moitittu liian kalliiksi työnantajille, kun työntekijäliitot nokittivat palkankorotuksia toinen toisiaan korkeammiksi.

-EK:n säännöt muuttuvat niin, etteivät työnantajat voi tehdä enää keskitettyjä tulopoliittisia kokonaisratkaisuja huhtikuun 2016 jälkeen. Tupo-kausi päättyy.  

EK päätti asiasta tänään edustajistonsa kokouksessa.

Alahuhdan mukaan tavoitteena on, että käynnissä olevat yhteiskuntasopimusneuvottelut viedään siirtymävaiheessa onnistuneesti läpi.

Alahuhta kiirehtii työmarkkinajärjestelmän pikaista uudistamista. EK:n tavoitteena on lisätä määrätietoisesti yrityksissä tapahtuvaa paikallista sopimista, jota toimialaliitot tukevat.

– Kun päätökset viedään yritystasolle, voimme olla nopeita ja ketteriä, parannamme suomalaisen työn tuottavuutta ja samalla suomalaista työllisyyttä, Alahuhta perustelee. 

Alahuhdan mukaan kyse on strategisesta ratkaisusta, jota EK on valmistellut pitkään. Päätös ei ole mitenkään sidoksissa tämän hetken neuvottelutilanteeseen.

 Ruotsissa tehtiin vastaava päätös jo lähes kaksikymmentä vuotta sitten, ja se on tukenut hyvin talouden kehitystä.

 – Jotkut voivat nyt mielessään kysyä, onko tämä konsensuksen loppu Suomessa. Vastaukseni on selkeästi: ei ole. Konsensus ei häviä mihinkään vaan sen painopiste siirtyy sinne, missä tilanteet ja haasteet tunnetaan parhaiten, eli yrityksiin, Alahuhta tähdensi.

 Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtajana jatkaa Alahuhta. Asiasta päätti EK:n edustajisto tänään.   

Tekniikan tohtori Alahuhta on toiminut kuluvan vuoden EK:n hallituksen puheenjohtajana ja sitä ennen kaksi vuotta hallituksen varapuheenjohtajana.

Aiemmin hän on toiminut esimerkiksi hissiyhtiö Koneen toimitusjohtajana ja Nokian johtokunnan jäsenenä. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.