Mainos

EK nuorille: Pelkällä englannilla ei enää pärjää

Nuorten kielitaito yksipuolistuu, vaikka työelämässä tarvitaan yhä useampia kieliä. Suomen nuoret osaavat englantia hyvin, mutta muut kielet jäävät jalkoihin.

– Olemme olleet jo pitkään huolissamme siitä, että vieraiden kielten opiskelu kaventuu näin kouluissa, varoittaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n asiantuntija Satu Ågren.

Hän korostaa, että ei väheksy englannin osaamista. Se alkaa olla perusvaatimus liki samaan tapaan kuin luku- ja kirjoitustaito.

Samalla vasta jonkin muun vieraan kielen taito voi olla valtti työnhaussa.

Suomen yritysten näkemys tulevaisuuden kielitaitotarpeista kävi ilmi EK:n kokoamasta kyselystä jo muutama vuosi sitten. Pula venäjän kielen osaajista on saanut runsaasti julkisuutta paitsi silloin myös aivan hiljattain.

– Yritykset ovat niin ikään ennakoineet portugalin, kiinan ja espanjan kielten merkityksen kasvua työmarkkinoilla, Ågren täydentää.

On väitetty, että vieraiden kielten osaaminen on Suomen kaltaiselle maalle erityisen tärkeää.

– Koska olemme pieni valtio, jolla ei ole hurjasti pääomia tai isoa väestöä, kansainvälinen osaaminen on keskeistä. Menestyskonsepti on se, että haemme maailmalta hyviä uusia ideoita, joita yritämme soveltaa täällä luovasti. Siihen tarvitaan kielitaitoa, painottaa Juha Ketolainen Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Cimosta.

Tasa-arvo horjuu

Ågren ja Ketolainen muistuttavat, että kieliopintojen yksipuolistuminen ei suinkaan ole aina kiinni koululaisen tekemistä valinnoista. Usein koululaisella ei ole, mistä valita.

– Maaseutukunnista yli puolessa ei ole lainkaan tarjolla englannin lisäksi toista pitkää vierasta kieltä, niin kutsuttua A2-kieltä. Tämä on myös tasa-arvon ongelma: kaupungeissa ja taajamakunnissa A2-kieli on lähes aina valittavissa, Cimon korkeakoulutuksen toimialajohtaja Ketolainen vertaa.

Ågren ymmärtää pienten kuntien vaikeuksia.

– Kieliopintojen järjestäminen on kallista. Lisäksi opetusryhmien minimikoko on asetettu aika korkeaksi.

Ågrenin mukaan pulmaan on kuitenkin ratkaisu.

– Asiassa tarvitaan oppilaitosten välistä yhteistyötä. Tieto- ja viestintätekniikka on kehittynyt niin nopeasti, että nyt on mahdollista järjestää (tietoverkon välityksellä) yhteisopetusta saman aikaan useassa koulussa. Näin kieliryhmän vähimmäiskoko saataisiin täyteen.

EK:n asiantuntija Ågren ei epäröi korostaa ehdotuksen etuja.

– Tämänkaltainen yhteisopetus olisi välttämätöntä, jos halutaan varmistaa suomalaisten monipuolinen kielitaito.

Aikuisilla kissanpäivät

Aikuiskoulutuksessa kielten opiskelun mahdollisuudet ovat Ågrenin ja Ketolaisen mukaan selvästi paremmat.

– Aikuisille on tarjolla monipuolisesti väyliä kieliopintoihin. Esimerkiksi vapaan sivistystyön työväenopistot ja avoimet yliopistot antavat hyvää kielten opetusta, Ågren kiittää.

Ketolainen kuitenkin huomauttaa rasitteesta, joka varjostaa tasokkaitakin kieliopintoja aikuisiällä.

– Vieraan kielen taidon pitää olla hyvä, jotta siitä olisi ammatillista hyötyä. Kielen oppiminen on hidas prosessi. Siksi kieliopinnot pitäisi aloittaa mielellään jo kouluiässä.

(MTV3 - STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.