Mainos

Ekan johdon syytteet nurin hovioikeudessa

Ekan johtoa vastaan esitetyt syytteet säästökassa- ja markkinointirikoksista on hylätty Helsingin hovioikeudessa. Yhtymän johto ei oikeuden mukaan antanut harhaanjohtavaa tietoa valtiovarainministeriölle Ekan taloudellisesta tilasta vuosina 1992-93. Säästökassaromahdukseen liittyvät syytteet hylättiin myös Helsingin käräjäoikeudessa vuonna 1997.

Laki

Valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski syytti entistä pääjohtajaa Eero Rantalaa säästökassarikoksesta ja entistä säästökassajohtajaa Heikki Venhoa markkinointirikoksesta. Pääjohtaja kiisti antaneensa harhaanjohtavaa tietoa ja säästökassajohtaja totesi, että markkinointi oli tehty konsernin johdosta tulleiden tietojen perusteella, eikä hänellä ollut mahdollisuutta asettaa niitä kyseenalaiseksi.

Kun Ekan taloudellinen tilanne vuosi julkisuuteen vuonna 1993, tallettajat hakivat joukolla rahansa pois. Säästökassojen vakuudet eivät riittäneet, ja valtio joutui maksamaan tallettajille puuttuvat markat, yli miljardi markkaa. Sen jälkeen Ekan alamäki jatkui päätöksellä yrityssaneerauksesta.

Rantala ei erehdyttänyt valtiovarainministeriötä

Syyttäjän näkemyksen mukaan Rantala oli tietoinen Ekan ja sen useiden tytäryhtiöiden muodostaman konsernin huonosta taloudellisesta tilasta ja siitä, että konsernin ministeriölle vakuutena olleiden yhtiöiden arvo oli ilmoitettu niiden todellista arvoa selvästi korkeammaksi.

Hovioikeuden mukaan Rantala ei antanut harhaanjohtavia tietoja tai erehdyttänyt vakuuksien arvosta. Valtiovarainministeriö oli hyväksynyt vakuudet tuottoarvosta ja vakuusjärjestelyjen riittävyyden vuoden 1993 lokakuuhun asti, eikä edellyttänyt koko talletuskannan kattavaa vakuusmäärää. Eka oli hovioikeuden mukaan antanut vakuuksista riittävän selvityksen.

Hovioikeus toteaa, että ministeriö oli tarkkaan tuntenut Ekan aseman, joten sitä ei johdettu harhaan arvioimalla tytäryhtiöiden osakkeet ministeriön hyväksymällä tavalla. Näyttöä ei löytynyt siitäkään, että vuoden 1992 tilinpäätöstä olisi paranneltu laittomasti tai että se olisi laadittu kirjanpitolain tai hyvän kirjanpitotavan vastaisesti.

Korot houkuttelivat

Hovioikeus totesi, että Venho ei ollut tietoinen konsernin huonosta taloudellisesta tilanteesta vuonna 1993. Säästökassojen markkinointia ei lisätty mahdollisimman suuren talletuskasvun saavuttamiseksi, eikä Venho antanut kohderyhmälle harhanjohtavia tietoa.

Hovioikeuden mielestä säästökassatalletukset kasvoivat merkittävästi vuosina 1992-93 lähinnä siksi, että STS-pankki lopetti toimintansa vuoden 1992 lopulla ja säästökassatalletuksista sai korkeamman koron kuin pankkitalletuksista.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.