Mainos

Ekonomistit Suomen taloudesta: Palkat alas ja poliittiset päätökset toteutettava

Suomen luottoluokitus laski reilu viikko sitten kolmesta A:sta AA+:n.

Perjantaina Suomen valtion lainojen korot lähtivät nousuun. Ekonomistit patistavat poliitikkoja pikaisiin toimiin Suomen talouden pelastamiseksi.

Suomen talouden pelastamiseksi ei vielä ole tehty riittävästi. Tätä mieltä ovat OP-Pohjola-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen ja Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.

Molempien mukaan Suomessa tarvitaan nyt rajuja muutoksia. Molemmat ekonomisteista olisivat valmiita laskemaan työntekijöiden palkkoja ja verotusta - keino olisi radikaali, mutta nopeavaikutteinen.

– Kun palkkaveroa laskettaisiin enemmän kuin nimellispalkkoja, meidän kotimaan ostovoiman markkina paranisi, palvelusektorin työllisyys paranisi ja ostovoima lisääntyisi täällä. Samalla meidän kilpailukyky paranisi kun meidän palkkataso laskisi. Me saataisiin kysyntää sekä kotimarkkinoilta, että vientimarkkinoilta, sanoo Kangasharju.

Reijo Heiskanen tarjoaisi myös arvonlisäveron alennusta.

– Käytetään tilapäisiä muutoksia, jotka eivät ehkä pidemmällä aikavälillä toimisi, mutta lyhyellä aikavälillä kyllä, esimerkiksi arvolisänveron alennus, sanoo Heiskanen. Hän uskoo, että arvolisäveron alennus saisi ihmiset hetkeksi liikkeelle, koska jonkun ajan hinnat olisivat halvempia. 

Poliittisen päätöksenteon kriisi

Molemmat pääekonomistit ovat myös sitä mieltä, että Suomen taloudelliset ongelmat johtuvat poliittisesta päättämättömyydestä.

Heidän mielestään siihen ei nyt ole enää aikaa hukattavaksi, vaan on toimittava. Talouden asiantuntijat varoittelivat Suomen tilanteesta jo muutamia vuosia sitten.

– Ekonomistien näkemykset valtiontalouden hoidosta oli jo muutamia vuosia sitten eri linjoilla kuin poliittisten päättäjien. Kysymys on hyvin vaikeista päätöksistä ja tyypillisesti politiikassa päätökset tehdään vasta sitten kun on aivan pakko ja nyt se "aivan pakko" on varmasti hyvin lähellä, sanoo Heiskanen.

Kangasharju olisi valmis muuttamaan myös poliittista järjestelmää, jotta päättämättömyyden ajasta päästäisiin.

– Kyllä näistä on täällä kyllästymiseen asti jauhettu, mutta tämähän johtuu meidän poliittisen järjestelmän kriisistä. Meidän pitäisi, rakenteellisten uudistusten lisäksi, tehdä myös poliittisen järjestelmään uudistuksia, ettei enää koskaan jouduttaisi näin katastrofaaliseen tilanteeseen ja tällaisen päättämättömyyden aikakauteen.

Kangasharju sanookin, että mallia pitäisi ottaa Ruotsin puolelta, jossa äänestäjällä on kuluttajansuoja poliittisia päätöksiä kohtaan.

– Ruotsissa on tilanne se, että puolueet ensin ennen vaaleja jakautuvat pariin blokkiin ja blokit ilmoittavat minkälaista politiikkaa ne ajavat. Silloin äänestäjä saa tarkkaan tietää, mitä tuleman pitää. Tähän meidänkin pitäisi mennä, jotta demokratia paranisi ja päätöksenteko paranisi, sanoo Kangsharju.

– Ruotsissa vähemmistöhallitus toiminut vuosikausia ilman kaatumista, koska päätöksenteossa otetaan kaikki osapuolet huomioon.

Rakennemuutokset toteutukseen

Poliittiset päättäjät ovat nyt tiukkojen päätösten edessä.

Pääekonomistit Heiskanen ja Kangasharju toteuttaisivat ensitöikseen rakennepaketin.

– Hallituksen rakennepoliittisessa listassa on karsimisia, mutta ne eivät ole vielä edenneet. Nämä aiemmat suunnitelmat pitäisi olla toteutettuna, mutta voi olla, että nekään eivätä riitä, sanoo Heiskanen.

– Ilman muuta on selvää, että se rakennepaketti, joka on sinänsä ihan hyvä, niin olisi silloin pitänyt jo tehtyä, mutta on muitakin keinoja, sanoo puolestaan Kangasharju.

Hän nostaisikin osa-aikaisten työntekijöiden määrää työmarkkinoilla.

– Jos meille tulisi yhtä laaja osa-aikaisten määrä työmarkkinoille kuin Ruotsissa on, se lisäisi meidän työllisyysastetta siinä määrin, että meillä nousisi työllisyysaste lähelle sitä, mitä hallitus tavoitteli silloin edellisten vaalien jälkeen, sanoo Kangasharju.

Hän peräänkuuluttaa myös uusien investointien perään. Kangasharjun mukaan Nokian ja metsäteollisuuden romahtamisen jälkeen uutta teollisuutta syntyy vain uusien innovaatioiden kautta.

– Julkisen sektorin pitäisi satsata yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan, joka johtaa innovaatioihin. Ja tänä päivänä Suomi on yksi surkeimmista tukijoista. Me olemme Uuden-Seelannin kanssa samalla tasolla ja Uudessa-Seelannissahan ei tunnetusti ole kuin lampaita, hän sanoo ja lisää, että Suomen pitäisi päästä, Ruotsin, Viron ja Tanskan sekä monen muun länsimaan tasolle tukien tasolla.

Kangasharju kuitenkin myöntää, että malli voi tuoda ratkaisun pidemmällä aikavälillä, mutta ei toimi nopeasti. Suomen talouden näkökulmasta alkaa olla kiire.

– Nyt on viikko siitä kun luottoluokitus laskettiin ja nyt Suomen valtion lainojen korot jälkimarkkinoilla ovat nousseet suhteessa vertailukelpoisiin Hollantiin ja Itävaltaan. Eli koko ajan se tiimalasi tyhjenee ja hiekka käy vähemmäksi, että olemme jo nyt jatkoajalla. Kukaan ei tiedä milloin kamelin selkä katkeaa ja nyt on oikeasti todella kiire.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.