Mainos

Eläinpelastustehtävät lisääntyvät etenkin kaupungeissa

Kiinnijäätynyt joutsen, jäihin pudonnut peura, kaivoon pudonnut hevonen ja lietekuiluun pudonneet siat. Tässä otantaa pelastuslaitoksen viime vuonna tekemistä eläinpelastustehtävistä, joita tehdään vuosittain noin 1800 kappaletta.

- Suomessa pelastuslainsäädännön piiriin kuuluvat niin luonnonvaraiset eläimet, karja kuin lemmikitkin. Viime vuosina eläinpelastusten määrä on ollut nousussa etenkin kaupungeissa, pelastusylitarkastaja Kimmo Kohvakka sisäministeriön pelastusosastolta kertoo.

Uusavuttomuus syynä kaupunkihälytyksiin paljouteen

Eläinhälytysten määrä ja luonne vaihtelevat kaupunkien ja maaseutukuntien välillä. Kissat tykkäävät kiivetä puuhun koko maassa, mutta kaupungeissa ihmiset hätääntyvät asiasta helpommin.

- Kaupunkien ja maaseudun eläinhälytysten eroon vaikuttaa se, miten ihmiset osaavat toimia hätätilanteessa. Maaseudulla osataan toimia luonnossa ja hoitoa tai apua vaativaa eläintä hoidetaan itse. Helsingin eläinpelastustehtävien 2000-luvulla tapahtuneen voimakkaan kasvun syyksi taas on arvioitu inhimillistä tekijää eli kaupunkilaisten uusavuttomuutta, Kohvakka kertoo.

Kaupungissa pelastuslaitokselta pyydetään apua esimerkiksi varpusen tai oravan poistamiseen asunnosta. Kun ohikulkeva kaupunkilainen näkee loukkaantuneen eläimen, on soitto hätäkeskukseen helpompaa kuin eläimen auttaminen omin käsin.

- Vaikeassa tai vaarallisessa paikassa olevan eläimen auttaminen on syytä jättääkin ammattilaisille, Kohvakka muistuttaa.

Kissat pääsevät itse alas puusta

Palomiesten suosituimpiin eläinhälytyksiin kuuluu edelleen kissa puussa -klassikkotapaus. Kovin äkkiä kissaa ei kuitenkaan lähdetä puusta pelastamaan, jos katilla näyttää olevan kaikki kunnossa.

- Kyllä sitä käydään vilkaisemassa siltä varalta, ettei se ole kiinni missään. Sitten vakuutamme omistajalle, ettei kukaan ole koskaan nähnyt puuhun kuollutta kissaa. Kyllä ne tulevat itse alas, kun tulee nälkä tai vilu, Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen apulaispalopäällikkö Aimo Leinonen vakuuttaa.

Kesällä maaseudun eläinhälytykset vaativat hyvää kuran- ja hajunsietokykyä, sillä niissä pelastetaan lietesäiliöihin tai -ojiin pudonneita lehmiä ja sikoja. Kelirikkoaikaan ojista ja vesistöistä pelastetaan myös villieläimiä, kuten hirviä ja poroja.

Lehmän nostamisen opiskelu ja käytäntö

Kuopiossa Pelastusopiston ja Helsingin Pelastuskoulun opintokokonaisuuteen kuuluu eläintehtävien opettelua, kuten suurten eläinten nostamista ja loukkaantuneen eläimen käsittelyä. Monet palokunnat pyrkivät harjoittelemaan oppeja myös käytännössä.

- Olemme käyneet ratsastustalleilla tutustumassa hevosten käsittelyyn. Palomiesten päällä olevien paineilmalaitteiden surina saa rauhallisenkin hevosen kuulolleen, Leinonen kertoo.

Maaseudulla tuotantoeläinten arvo tunnetaan, ja rapaisiin olosuhteisiin joutuvia pelastajia muistetaan kiitoksin ja joulukortein. Leinonen muistaa yhä herkullisen palkinnon, jonka hän sai ojasta pelastetun lehmän kiitolliselta omistajalta.

- Pelastimme tiineen lehmän liejuojasta, jossa se oli ehtinyt kylmettyä pahoin. Eläimen selviämisestä ei ollut takuita, mutta niin se oli seuraavana aamuna pyöräyttänyt vasikan ja toipui täysin. Palokunta sai sitten palkinnoksi tuoretta juustomaitoa, Leinonen muistelee.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.