Mainos

Eläinpelastustehtävien määrä kasvussa – "Aina tulee uusi sukupolvi, joka tietää eläimistä hyvin vähän"

Pelastuslaitoksista nelijalkaisia, siivekkäitä ja matelijoita lähdetään pelastamaan yhä useammin.

Karannut Mara-vasikka juoksenteli tänä kesänä Kehä I:llä Espoossa, orava jäi kiinni puussa olleeseen narunpätkään Jyväskylässä ja viljakäärme Viljo asettui turhankin tukevasti lämpöpatterin väliin Joensuussa. Muun muassa näissä tapauksessa pelastuslaitos hälytettiin apuun.

Vuosina 2011-2013 eläinten pelastustehtäviä oli keskimäärin vajaat parituhatta, ja viime vuonna niitä oli 2146. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa tehtäviä on ollut noin tuhat eli saman verran kuin viime vuonna vastaavana aikana.

– Yksi syy voi olla se, että ihmisillä on entistä enemmän lemmikkejä, arvioi sisäministeriön pelastusylitarkastaja Taito Vainio.

Tyypilliset tehtävät vaihtelevat alueittain. Vainion mukaan pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa on suhteellisesti enemmän lemmikkitehtäviä ja maaseudulla puolestaan työllistävät kotieläimet.

Pelastuslaitokset pelastavat myös villieläimiä, kuten jäihin vajonneita hirviä, vaikkei laki suoraan tähän velvoitakaan.

– Jos joku on havainnut, että eläin on vaarassa ja kuolee, jos sitä ei auteta, niin toki sellaisessa tilanteessa pelastuslaitos toimii, Vainio sanoo.

Kissa voi odottaa puussa kolme päivää 

Koko maan eläintenpelastustehtävistä lähes puolet tilastoitiin viime vuonna sellaisiksi, ettei eläimellä ollut välitöntä vaaraa. Niihin lukeutuivat esimerkiksi kissojen pelastamiset puusta. 

– Yleensä lähdemme selvittämään tällaisia asioita vasta kolmen vuorokauden jälkeen. Aika usein asia hoituu itsestään sinä aikana. Nälkä ajaa kissan pois puusta, kertoo palomestari Marko Virolainen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta.

Virolaisen mukaan haastavimpia tilanteita ovat kallionkoloihin jumiutuneet koirat, jäihin pudonneet hirvieläimet ja laitumelta karanneet ja rotkoon jääneet karjaeläimet.

Yli puolet pelastuslaitosten eläintehtävistä tuli viime vuonna Uudellamaalla. Tehtävät työllistävät eniten Helsingin pelastuslaitosta, jolla on ainoana Suomessa erillinen, virka-aikana päivystävä eläinpelastusyksikkö.

"Eläimistä tiedetään hyvin vähän" 

Helsingin eläinpelastustoiminnasta vastaava ylipalomies Vesa Nurminen kertoo, että tänä kesänä eläinpelastusyksikkö on saanut todella paljon ilmoituksia lintujen, siilien ja rusakoiden poikasista. 

Yksikön puhelimeen tuli kesäkuussa noin 500 soittoa, joista noin 150 johti tehtävään.

– Aina tulee uusi sukupolvi ihmisiä, jotka eivät ole välttämättä kuulleet, että lokin- ja rusakonpoikaset ovat paljon itsekseen, eikä niillä yleensä ole hätää, Nurminen sanoo.

– Tilastot kertovat juuri siitä, että ihmiset tietävät tänä päivänä eläimistä hyvin vähän.

Nurmisen mukaan siipirikkoisista linnuista voi ja pitää ilmoittaa, mutta esimerkiksi ontuvista lokinpoikasista soittaminen on turhaa.

– Ne paranevat yleensä ihan itsekseen ja vaikka eivät paranisikaan, ei vammasta ole sinänsä haittaa linnun loppuelämän kannalta, Nurminen kertoo.

Kaikkiaan pelastuslaitoksilla oli viime vuonna lähes 100 000 tehtävää, joten eläintehtävien osuus kaikista tehtävistä oli noin kaksi prosenttia.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.