Mainos

Eläinsuojelulain pelätään jäävän torsoksi

Eläinsuojelujärjestöt pelkäävät pitkään valmisteilla olleen eläinsuojelulain jäävän torsoksi keväällä valitun uuden eduskunnan ja hallituksen käsissä.

Järjestöjen pelkoja on ruokkinut Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelma, jossa – toisin kuin esimerkiksi Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen ohjelmassa – ei sanallakaan viitata tuotantoeläinten suojeluun tai hyvinvointiin.

Päinvastoin hallitusohjelmassa luvataan, että kotimaiselle ruoantuotannolle ei säädetä uusia kustannuksia aiheuttavia velvoitteita. Samalla valvontaa ja sanktioita luvataan "kohtuullistaa".

Eläinsuojelulain uudistus aloitettiin Kataisen hallituksen aikana vuonna 2012. Eduskuntaan laki piti saada hyvissä ajoin ennen viime kevään vaaleja. Uudistushanke on kuitenkin viivästynyt, ja eduskuntaan sen arvioidaan etenevän aikaisintaan loppukeväästä.

Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liiton SEY:n vastaava toiminnanjohtaja Maria Lindqvistin mukaan lokakuun lopulla julkistetut shokeeraavat videot eläinten käsittelystä suomalaisissa teurastamoissa osoittavat, että lainsäädännön perusteelliselle uudistamiselle on Suomessa tarvetta.

– Eduskuntavaalit, uuden hallituksen muodostaminen ja uusi hallitusohjelma muuttivat perusteellisesti poliittisen todellisuuden eläinsuojelulain uudistamisen ympärillä, Lindqvist sanoo.

– Pelkomme on, että lainsäädännön uudistus jää puolitiehen, että Suomi jää jälkeen länsieurooppalaisten ja pohjoismaisten viitemaiden kehityksestä.

"Realiteetit huomioitava" 

Eläinsuojelu tälle vuosituhannelle

  • Eläinsuojelulain uudistamisen viivästymistä on paljolti selittänyt sen laajuus. Se uudistaa niin eläinjalostusta, eläinlääketieteellistä hoitoa kuin eläimille tehtäviä toimenpiteitäkin koskevat pykälät. Samoin muun muassa eläinkilpailuja ja -näyttelyitä, dopingia, eläinten koulutusta ja eläinsuojeluvalvonnan organisointia koskeva lainsäädäntö uusitaan.  
  • Nyt voimassaoleva laki on vuodelta 1996.  
  • Valmisteilla oleva uusi laki on niin sanottu puitelaki, jossa linjataan eläinsuojelun periaatteita. Suojelun yksityiskohdista sovitaan suurimmaksi osaksi myöhemmin asetuksia laadittaessa.  
  • Eläinsuojelulain uudistamisen yhteydessä on julkisuudessa vilkkaasti keskusteltu muun muassa erilaisista navettatyypeistä sekä kissojen ja koirien rekisteröimisestä.  
  • Eläinsuojelulaki koskee tuotantoeläinten ohella myös seuraeläimiä ja luonnonvaraisia eläimiä. SEY:n mukaan lakiuudistus on merkittävä, sillä pelkästään ruoantuotantoon käytetään Suomessa vuosittain lähes 70 miljoonaa eläintä. Luvussa eivät ole mukana kalat.  

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n asiantuntija Leena Suojala ei allekirjoita Lindqvistin arviota, että eläinsuojelulaki olisi jäämässä torsoksi. Hänen mukaansa lain säätämisessä täytyy eläinten hyvinvoinnin ohella huomioida Suomen maataloudessa vallitsevat taloudelliset realiteetit.

– Myös tuottajien pitää pystyä elämään uuden lain kanssa, Suojala muotoilee.

Taloudelliset ja eläinsuojelulliset näkökohdat ovat törmänneet näkyvästi muun muassa keskustelussa niin sanotuista parsinavetoista, joissa lehmät joutuvat olemaan pitkiäkin aikoja paikoillaan kiinni kytkettyinä. Niin sanotuissa pihattonavetoissa lehmät sen sijaan pääsevät liikkumaan, mitä pidetään tärkeänä niiden hyvinvoinnin kannalta.

Noin puolet Suomen lehmistä elää parsinavetoissa, mutta uusista rakennettavista navetoista lähes kaikki ovat pihattonavettoja.

Lindqvistin mukaan SEY:n toiveena on, että uusien parsinavettojen rakentaminen kielletään, ja olemassa olevien parsinavettojen käyttö kielletään siirtymäajan jälkeen. Näin on Lindqvistin mukaan tehty jo Tanskassa ja Norjassa, ja näin ollaan tekemässä myös Ruotsissa, missä uusi eläinsuojelulaki on parhaillaan työn alla.

Aika hoitaa ongelman?

Suojalan mielestä parsinavettojen kieltäjät eivät täysin ymmärrä navettatyypin kieltämisen aiheuttamia laajoja talousvaikutuksia, sillä uuden navetan rakentaminen on maitotilalliselle erittäin suuri päätös. 

– Mitään käyttökieltoa ei tarvita, sillä aika hoitaa tämän ongelman itsestään, kun kaikki uudet navetat ovat pihattoja, Suojala sanoo.

Lindqvist ei MTK:laista ajattelua sulata.

– Meidän täytyy toimia eläinten hyvinvointia edistäen eikä pelkästään tämänhetkisten taloudellisten realiteettien ehdoilla. Tämä on kuitenkin eläinsuojelulaki, Lindqvist painottaa.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.