Mainos

Eliittilukiossa ei välttämättä opi parhaiten

Tuoreen tutkimuksen mukaan opettajien ja rehtorien huolehtiva asenne sekä erityisesti heikkojen opiskelijoiden tukeminen lisäävät lukion tehokkuutta.

Tärkein yksittäinen opiskelijoiden ylioppilaskirjoitusmenestystä selittävä tekijä on tutkimuksen mukaan heidän aikaisempi peruskoulumenestyksensä. Pelkät ylioppilaskirjoitusten arvosanat eivät siis kerro mitään lukion tehokkuudesta.

Koulujen välillä tehokkuuseroja

Lukioiden välillä oli selviä tehokkuuseroja eli eroja suoritustasossa, jossa ylioppilaskirjoitusten arvosanoja oli korjattu opiskelijoiden peruskoulumenestyksellä, perhetaustalla ja koulujen resursseilla. Tällainen tarkastelutapa tuotti selvästi erilaisen lukioiden paremmuusjärjestyksen kuin pelkät ylioppilaskirjoitusten arvosanat.

Parhaiten ylioppilaskirjoituksissa menestyneet lukiot menettivät yleensä kärkisijansa ja pärjäsivät tehokkuusmittarin perusteella vain keskinkertaisesti. Keskimääräinen tehokkuus ja tehokkuuden mukainen koulujen paremmuusjärjestys riippuivat myös paljon laskentamenetelmästä.

Parhaiten oppii huolehtivassa ilmapiirissä

Tutkimuksessa selvitettiin myös lukioiden tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tuloksena oli, että erot lukioiden toiminnassa ja käytännöissä olivat suhteellisen pieniä. Yhdeksän tehokkuusjakauman ääripään lukion haastatteluihin perustuvat tarkastelut paljastivat, että tehokkaissa lukioissa opettajien ja rehtorien asenne oli huolehtiva ja korosti erityisesti heikkojen opiskelijoiden tukemista. Henkilöstön välisiä suhteita kuvattiin näissä kouluissa hyviksi, ja johtaminen ja päätöksenteko antoivat myös opettajille mahdollisuuden osallistumiseen.

Tehottomissa kouluissa opettajien ja rehtorien näkemykset heijastelivat jopa turhautuneisuutta opiskelijoiden heikkoihin suorituksiin. Näissä kouluissa oli myös useammin ongelmia henkilöstön välisissä suhteissa, ja johtamista ja päätöksentekoa luonnehdittiin joissain tapauksissa autoritääriseksi.

Koulujen resurssit eivät vaikuta opintomenestykseen

Tärkein yksittäinen opiskelijoiden ylioppilaskirjoitusmenestystä selittävä tekijä oli tutkimuksen mukaan heidän aikaisempi peruskoulumenestyksensä. Perhetaustalla ja erityisesti vanhempien koulutuksella oli oma itsenäinen vaikutuksensa sen lisäksi, että se vaikutti vahvasti aikaisempaan koulumenestykseen. Lukioiden resurssien positiivisesta vaikutuksesta opiskelijoiden suoritustasoon ei tutkimuksessa saatu näyttöä. Tulosten mukaan edes 1990-luvun laman voimakas kustannusten aleneminen lukioissa ei vaikuttanut ylioppilaskirjoitusten arvosanoihin ainakaan keskeisissä aineissa.

KTL Tanja Kirjavaisen organisaatiot ja johtaminen -aineeseen kuuluva väitöskirja “Essays on Efficiency of Schools and Student Achievement” tarkastetaan tänään. Työn otsikko suomeksi on ”Esseitä koulujen tehokkuudesta ja opiskelijoiden suoritustasoon vaikuttavista tekijöistä”.

Väitöskirjan viidessä esseessä tarkastellaan koulujen tehokkuuden määrittämistä eri menetelmin, tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä ja koulujen resurssien vaikutusta opiskelijoiden suoritustasoon. Esseiden empiirisenä aineistona ovat lähes kaikki Suomen lukiot ja lukiolaiset vuosina 1990–2004.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.