Mainos

Elinkeinoelämä ajaa pakkoruotsin poistoa – tulevaisuudessa tarvitaan portugalia

Tulevaisuudessa suomalaisten pitää osata venäjää, portugalia, kiinaa ja espanjaa, jos aiomme tehdä ulkomaankauppaa. Elinkeinoelämän keskusliitto kannattaa ruotsin kielen muuttamista vapaaehtoiseksi kouluaineeksi pitkällä aikavälillä.

– Olemme pienen kielen maa, joten meidän on osattava monipuolisesti kieliä. Yritykset kaipaavat nyt ruotsia hyvin puhuvia, mutta kyselymme mukaan tulevaisuudessa korostuvat venäjä, portugali, kiina ja espanja, kertoo EK:n asiantuntija Satu Ågren.

Ågren kertoo EK:n kannattavan ruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi oppiaineeksi pitkällä aikavälillä. Mutta kuinka pitkällä?

– Kyllä se varmasti on seuraavalla hallituskaudella agendalla.

EK kysyi jäsenyrityksiltään kielitaitotarpeista viimeksi vuonna 2009 henkilöstö- ja koulutustiedustelussa. Tuolloin puolet yrityksistä ilmoitti painottavansa ruotsin kielen taitoa palkatessaan uusia työntekijöitä. Ruotsin osaajien lisäksi yrityksiä kiinnostivat venäjän osaajat ( lähes 30 prosenttia yrityksistä painotti venäjää hakutilanteessa) ja saksan taitajat (15 prosenttia yrityksistä painotti saksaa). Englantia pidettiin jo tuolloin perustaitona - käytännössä se pitää sujua kaikilta uusilta palkattavilta.

Aasia ja Etelä-Amerikka nousevat

Mutta tulevaisuudessa eli nykyisten alakoululaisten työelämässä on yritysten mukaan osattava venäjää, portugalia, kiinaa ja espanjaa.

Yrityksistä tulleen viestin mukaan suomalaiset eivät osaa tarpeeksi hyvin venäjää eivätkä venäläiset englantia. Lisäksi kaikki tietävät Aasian ja Etelä-Amerikan mahdin kasvusta maailmantaloudessa. Ja tästä kumpuaa EK:n vaatimus ruotsin kielen pakollisuuden poistosta.

– Ruotsin kielen merkitys jäsenyrityksillemme oli vähentynyt edellisestä kyselystämme eli vuodesta 2005.

Ågrenin mukaan suomalaisten kielitaito yksipuolistuu huolestuttavalla vauhdilla.

– Ei tarvitse kuin katsoa tilastoja, mitä kieliä kouluissa opiskellaan ja mitä kieliä kirjoitetaan ylioppilaskokeissa. Vapaaehtoisten ja valinnaisten kielten, kuten saksan, ranskan tai venäjän, opiskelu on vähentynyt jatkuvasti.

Ruotsi yhä tärkein vientimaamme

Ruotsi on ollut vuosia Suomen tärkein vientimaa. Esimerkiksi vuonna 2011 Suomen viennistä 11,9 prosenttia suuntautui Ruotsiin, viime vuonna 11,2 prosenttia. Toiseksi tärkein on ollut Saksa, mutta tämän vuoden tammi-toukokuussa Venäjän vienti ohitti Saksan viennin.

– Vaikka kaikki opiskelevat koulussa ruotsia, oppimistulokset eivät ole hyviä. Yritykset kaipaavat nyt ruotsia hyvin osaavia, ruotsia puhuvia ja kirjoittavia. Erityisesti pojat suhtautuvat kielteisesti ruotsiin eivätkä tunnista sen hyödyllisyyttä työelämässä ja tämä heijastuu oppimistuloksiin, Ågren arvelee.

Ågren muistuttaa, että ruotsin kieltä tarvitaan tällä hetkellä palvelualan lisäksi esimerkiksi finanssialalla, jossa toimii paljon pohjoismaisia yrityksiä.

"Lisää koulujen yhteistyötä"

EK toivoo kuntien monipuolistavan kielitarjontaansa tiukasta taloustilanteesta huolimatta.

– Tarvitaan eri koulujen yhteistyötä, tietotekniikan hyödyntämistä ja kielikoulutuksen nivomista muuhun opetukseen, Ågren esittää.

EK aikoo kysyä jäsenyrityksistään mielipiteitä kielitaitovaatimuksista jälleen tänä syksynä. Tulokset eivät välttämättä ehdi valmistua ennen kuin eduskunta käsittelee kansalaisaloitetta ruotsin kielen muuttamiseksi vapaaehtoiseksi oppiaineeksi.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.