Mainos

Energiaviraston selvitys ehdottaa kattoa korotuksille ja tuottokikkailun estämistä

Energiavirasto valittelee selvityksessään Caruna-yhtiöiden toimia sähkönsiirron hinnankorotusten suhteen. Samalla virasto muistuttaa, että sillä ei ole toimivaltaa puuttua niihin eikä myöskään voitonjaolla kikkailuun.

Energiavirasto on julkaissut työ- ja elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) pyytämän selvityksen pöyristystä aiheuttaneista Caruna-yhtiöiden hinnankorotuksista. 

Virasto toteaa selvityksessään, että se ei pysty puuttumaan korotuksiin tässä vaiheessa, vaan kyse on yhtiön ja asiakkaan välisen sopimuksen ehdoista. Virasto valvoo hintojen kohtuullisuutta laajemmilla, neljän vuoden valvontajaksoilla. 

– Virasto ei siis ole toimivaltainen tutkimaan verkonhaltijoiden yksittäisiä siirtohintojen korotuksia tältä osin... Ottaen huomioon asiasta nousseet julkisen keskustelun, voidaan kuitenkin todeta tämäntapaisten hinnankorotusten edustavan epätoivottavaa tyyliä sähköverkkotoimialalla. 

Virasto kertoo olettaneensa, että siirtohinnan korotukset toteutettaisiin maltillisesti pitkän ajan kuluessa. Sen "muistivaraisten tietojen" mukaan nämä ovat kaikkien aikojen prosentuaalisesti suurimmat yksittäiset siirtohintojen korotukset. 

Korotuskatto ja kikkailulle stoppi?

Virasto myöntää, että osa alan yhtiöistä voi etsiä valvonnasta porsaanreikiä. 

– Osa yrityksistä vaikuttaa ohjaavan liiketoimintaansa vahvasti valvontamenetelmien mukaan pyrkien optimoimaan toimintaansa menetelmien puitteissa ja ehkä myös etsien mahdollisia valvonnan aukkokohtia, se toteaa. 

Virasto myös valittelee voimavarojaan.  

– Resurssien epäsuhta ja osin myös tiedon epäsymmetria yritysten eduksi viranomaiseen nähden on ilmeinen, virasto valittelee. 

Jatkoa ajatellen Energiavirasto ehdottaa, että lainsäätäjä voisi pohtia prosenttimääräisen katon määrittelemistä sähkön siirtohinnan kertakorotukselle. 

Lisäksi virasto toteaa, että jatkossa voi olla perusteltua rajoittaa lailla yhtiön omistajalleen voitonjakoluonteisten erien enimmäistasoa. Tällä tarkoitetaan käytännössä sitä, että tuottoja pitäisi riittävällä tavalla kohdistaa investointeihin, ei kikkailla omistajan taskuun. 

Nykyään hinnoittelua valvotaan neljän vuoden jaksoissa. Viraston mielestä aikajänteen lyhentäminen ei ole tarkoituksenmukaista. 

– Tarkoituksena on mahdollistaa hinnoittelun vakaus ja investointien järkevä ajoittaminen. Myös hallinnollinen taakka pysyy maltillisena. 

Halpa hinta vai korkea toimitusvarmuus?

Energiavirasto kehottaa yhteenvedossaan ottamaan huomioon myös sähkön toimitusvarmuuden eli tarvittavat investoinnit. Kumpaa halutaan, halpaa hintaa vai korkeaa toimitusvarmuutta, virasto kysyy.

– Molempia ei voi saada, sillä korkeampi sähkönsiirron laatu johtaa väistämättä myös korkeampiin siirtohintoihin.

Lisäksi virasto toivoo, että keskustelussa pidettäisiin mielessä "riittävä suhteellisuus" ja huomauttaa, että siirtohinta muodostaa noin kolmanneksen kuluttaja-asiakkaiden sähkön kokonaishinnasta. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.