Mainos

Ennen ja jälkeen -kuvat: "Mieheni lääkittiin liikkumattomaksi Kupittaan sairaalassa"

Turkulaismies taantui puhumattomaksi ja liikkumattomaksi, kun hän oli Hemmet-hoitokodin ja myöhemmin Kupittaan sairaalan G1-osaston potilas.

Vaimonsa tarmon ja keuhkokuumeen ansiosta hänellä on nyt kaikki hyvin, vaikka Alzheimer etenee.

Turkulainen Erja Ekholm kertoo Alzheimeria sairastavan miehensä huonosta hoidosta Hemmet-kodissa ja sen jälkeen pahamaineisessa Kupittaan sairaalassa. 

Lääkitseminen alkoi

Alzheimeria sairastava mies asui Hemmet-kodissa, jonka henkilökunta sanoi hänen olevan aggressiivinen. Erja Ekholm ei havainnut aggressiivisuutta miehessään koskaan, ainoastaan sanallista napakkuutta.

– Hän saattoi sanoa topakasti ja se johtui yhdestä lääkkeestä, joka lisää dementiapotilaan ärhäkkyyttä, kertoo Erja Ekholm miehensä käytöksestä.

Ekholmin tietojen mukaan kyseistä lääkettä ei saa muualla Euroopassa käyttää dementikkojen hoidossa.

Hemmet-kodissa ei arvostettu lainkaan vaimon aktiivista osallistumista miehensä hoitoa koskevaan päätöksentekoon.

– Päinvastoin, he eivät pitäneet minusta ollenkaan, sanoo Ekholm.

– Vein miehelleni vitamiineja, joita tiesin hänen tarvitsevan, mutta siellä kieltäydyttiin niitä antamasta. Ruuasta kuulemma sai kaiken tarpeellisen, kertoo Ekholm.

Ekholm vastusti Hemmet-kodin vaatimuksia siirtää mies Kupittaalle. Siirto kuitenkin tehtiin, kun Ekholm oli matkoilla.

– Minulle soitettiin, että mieheni on viety terveyskeskukseen, missä hänelle kirjoitetaan lähete. Sitä, missä terveyskeskuksessa hän on, minulle ei suostuttu kertomaan, kertoo Ekholm miehensä päätymisestä Kupittaalle.

Ekholmin mukaan Hemmet-koti tahtoi vain potilaita, jotka istuivat sievästi hiljaa tuoleissaan. Kun Ekholmin mies ei tähän muottiin sopinut, häntä alettiin lääkitä neurolepteillä. Neuroleptit ovat psyykelääkkeitä, jotka on alun perin kehitetty psykoosien hoitoon, mutta nykyään niitä käytetään mm. muistisairaiden käytöksen hillitsemiseen.

Vaimon kertoman mukaan mies sai lääkkeitä, jotka kertyivät elimistöön ja lopulta jäykistivät kehon kokonaan. 

Potilasasiakirjojen mukaan miestä lääkittiin useilla eri neurolepteillä samanaikaisesti. 

Erja Ekholm vei miehensä Hemmet-kodista yksityiselle lääkärille, joka piti pahana miehen lääkitystä, mutta ei uskaltanut puuttua siihen.

Siirto vaimon selän takana

Vaimon ollessa matkoilla mies siirrettiin Kupittaan sairaalaan G1-osastolle ja eristettiin. Eristys kesti kolme päivää ja toteutettiin ankaralla tavalla.

– Hänet sidottiin lattialle siten, ettei hän voinut tehdä muuta kuin maata yhdessä asennossa. Hänellä oli allaan vain ohut jumppapatja. Tämä kaikki tapahtui Kupittaan vanhoissa tiloissa, jotka olivat hyvin kylmät, kertoo Ekholm.

Erja Ekholm on saanut tarkkaa tietoa miehensä kohtelusta Kupittaalla talvella 2011– 2012 vasta nyt, neljän vuoden jälkeen, kun sai hiljattain haltuunsa miehensä potilasasiakirjat, joista karut yksityiskohdat paljastuvat.

– Päivällä hänet ilmeisesti päästettiin hetkeksi ylös, mutta suurimman osan eristyksestä mieheni makasi sidottuna lattialla, kertoo Ekholm asiakirjoihin viitaten.

Hemmet-kodissa aloitettu lääkitys jatkui Kupittaalla, mutta sitä muutettiin hieman. 

Kupittaalla kaikki eivät olleet hoidosta yhtä mieltä. Papereista löytyy 4.1.2011 päivätty merkintä, jonka tehnyt ylilääkäri ei nähnyt mitään syytä tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon. Silti aika Kupittaalla jatkui.

Erja Ekholmin mukaan miestä säilöttiin Kupittaalla sillä välin, kun hänelle etsittiin pitkäaikaispaikkaa.

– Siis vuode jossakin kahdeksan hengen makuusalissa, sanoo Ekholm. 

Hemmet-hoitokotiin häntä ei haluttu takaisin, ja perusteena oli se, että mies oli määritelmän mukaan "kahden hoidettava". 

Keuhkokuume pelasti

Erja Ekholmin mies oli Kupittaan sairaalaan toimitettu Hemmet-kodista terveyskeskuksen kautta vastoin vaimonsa tahtoa. Kupittaalla mies kuitenkin sairastui keuhkokuumeeseen oltuaan eristettynä kylmässä huoneessa, ja hänet siirrettiin Turun kaupunginsairaalaan.

– Siellä kaikki neuroleptit poistettiin hänen lääkityksestään ja hän alkoi palautua entiselleen. Lääkityksen aikana hän ei pystynyt edes makaamaan suorana, kertoo Ekholm.

Kaupunginsairaalassa miehen yleiskunto koheni nopeasti. Hän pystyi pian makaamaan normaalisti, kävelemään ja puhekykykin palautui.

– Kaiken lisäksi hän oli ihan rauhallinen ilman neurolepteja, vaikka hänelle oli niitä syötetty nimenomaan rauhattoman ja aggressiivisen käytöksen takia, sanoo Ekholm.

– Siellä hän katseli jääkiekkomatsia rauhallisena ja tyytyväisenä, kuvailee Ekholm miehensä aikaa Turun kaupunginsairaalassa.

Tapausten tultava ilmi

Erja Ekholm kiittelee Turun Sanomien artikkelia, joka paljasti Kupittaan G1-osaston kaamean tilanteen.

– Se on erittäin hyvä. Ja sen takia itse kerron tätä tarinaa. Toivon, että kaikki nämä tarinat paljastettaisiin ympäri Suomea. En usko, että Turku on ainoa, sanoo Ekholm.

– Toivon, että jonakin päivänä Suomessa voi mennä mielisairaalaan turvallisin mielin, naurahtaa Ekholm.

– Vähän pelottaa, että jonakin päivänä itse saan lähetteen, joka vie minut jonnekin ylilääkittäväksi ja hakattavaksi, kärjistää Ekholm.

Erja Ekholm kertookin menettäneensä täysin luottamuksensa terveydenhuoltoon.

Onnellinen loppu ja valituskierre

Erja Ekholmin miehellä on nyt hyvät oltavat. Hän on mukavassa hoitokodissa Espoossa ja kaikki on hyvin, vaikka perussairaus etenee.

– Hänellä ei ole lainkaan säännöllistä neuroleptilääkitystä, mutta joskus saattaa saada pienen annoksen Temestaa, jos innostuu kovin ääntelemään, kertoo Ekholm miehensä nykyisestä hoidosta.

– Hän voi hyvin, mutta tietysti se Alzheimer on edennyt, summaa Erja Ekholm.

Mies on ollut Alzheimer-potilas jo 20 vuotta, mutta aivan muihin maailmoihin hän ei ole vieläkään joutunut.

– Hän tuntee minut edelleen, mikä on oikeastaan yllättävää, kertoo Ekholm.

– Lopputulos on hyvä, mutta on tässä kaikenlaista ollut, summaa Ekholm.

Erja Ekholm kantaa huolta myös muista perheistä, jotka ovat joutuneet samaan tilanteeseen kuin he.

– Omaisille tämä on yhtä lailla raskasta. On vaikeaa katsoa vierestä, kun omaista kohdellaan näin. Se jättää ikuiset jäljet. Varsinkin, jos ei pysty itse toimimaan tilanteessa mitenkään, sanoo Ekholm korostaen, ettei puhu itsestään. 

Erja Ekholm on paitsi ollut aktiivinen miehensä hoidossa, myös tehnyt parhaansa, ettei sama toistuisi muiden kohdalla.

– Hemmet-kodista tein tarkastuspyynnön kaupungille koskien yöhoitajien määrää, mikä johti hoitokodin nuhteluun ja henkilökunnan lisäämiseen, kertoo Ekholm.

Hän on myös valittanut prosessin eri vaiheissa potilasasiamiehelle, Aluehallintovirastoon (AVI), Valviraan ja Potilasvahinkokeskukseen. Lisäksi Ekholm on tehnyt rikosilmoituksen.

– Mutta valitukset eivät edenneet mihinkään. Siellä seisoivat paperit pinoissaan, kuvailee Ekholm.

Hänen mukaansa Kupittaan tilanteen saaman julkisuuden jälkeen valitusten käsittely on nytkähtänyt liikkeelle.

Juha Kurvinen passitettiin pakkohoitoon Kupittaan sairaalaan viisi vuotta sitten Turussa. Hän kertoi tarinansa MTV3:n Huomenta Suomessa 15. maaliskuuta 2016.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.