Mainos

Ensimmäisen työehtosopimukset syntyivät

Työehtosopimuskierroksen ensimmäiset palkkaratkaisut syntyivät illalla. Pyrkimys avata tulokierros useiden liittojen voimin näytti onnistuvan varsin hyvin, sillä sopimukset koskevat tavoitteeksi asetettuja 200 000:ta työntekijää. Neuvottelutuloksiin päästiin neljällä teollisuusalalla, jotka kaikki noudattivat samaa, kustannusvaikutuksiltaan 3,1 prosentin palkankorotuslinjaa. Kaikkien sopimukset ovat voimassa tammikuun 2001 loppuun asti.

Päänavausryppään neuvottelutulosten uskotaan laukaisevan neuvottelut muillakin sopimusaloilla. SAK:lainen Metallityöväen liitto ja Metalliteollisuuden keskusliitto pääsivät neuvottelutulokseen alkuillasta. Pari tuntia myöhemmin myös talonrakennusalalle syntyi samansuuruinen neuvottelutulos. Kolmas ratkaisu saatiin aikaan metalliteollisuuden akavalaisille ylemmille toimihenkilöille.

Myöhään illalla hyväksyttiin vielä metalliteollisuuden STTK:laisten toimihenkilöiden neuvottelutulos. Metallin neuvottelutulos koskee Metalliliiton pääsopimusaloja eli raskasta metallia ja elektroniikkateollisuutta. Sopimuksen piiriin kuuluu 110 000 liiton jäsentä. Metalliliiton liittotoimikunta hyväksyi neuvottelutuloksen yksimielisesti illalla. Lopullisesti siitä päättää torstaina kokoontuva liiton valtuusto.

Rakennusalan sopimus koskee noin 600 00:ta SAK:laisen Rakennusliiton jäsentä. Työnantajaa edustava Rakennusteollisuuden keskusliitto käsittelee tulosta tiistaina ja Rakennusliiton hallitus ensi perjantaina. Akavan YTN tekee päätöksiään jo maanantaina aamupäivällä. Sopimuksen piirissä on noin 250 00 toimihenkilöä. STTK:laisten Teknisten liiton, Suomen teollisuustoimihenkilöiden liitto STL:n ja ruotsinkielisen Stafin sopimuksista päätetään hallitusten kokouksissa maanantai-iltana. Se koskee 25 000 työntekijää.

Työajan lyhennys jäi toteutumatta


Metallityöväen liiton puheenjohtaja Per-Erik Lundh (sd.) on "kohtuullisen tyytyväinen" ratkaisuun. Se turvaa hänen mukaansa sekä metallialan reaaliansioiden myönteisen kehityksen että alan työllisyyden ja kilpailukyvyn. -Ratkaisu antaa hyvät raamit myös muille teollisuuden sopimuksille synnyttää nopeasti laaja ja koko teollisuutta koskeva yleinen linja. Saavuttamatta jäivät kuitenkin helatorstain vapaiden ja muut työajan lyhentämiseen tähtäävät tavoitteet. -Tämä osoittaa, kuinka kova periaatteellinen kysymys työajan lyhentäminen työnantajille on. Metalliteollisuuden keskusliiton toimitusjohtaja Harri Malmberg vahvistaa asian. -Jos työajan lyhennys olisi jäänyt vaatimukseksi, niin se olisi ollut niin iso miinus, ettei neuvottelutulosta olisi tullut. Lundh arvioi sopimuksen luovan hyvän pohjan rakentaa vuoden päästä uutta laajaa kokonaisratkaisua, mitä Emu-olotkin edellyttävät. Metalliliitto vaati alun perin 4,4 prosentin sopimuksia. Työnantajien tarjous oli 1,8 prosenttia. Neuvottelutulos syntyi näin tasan ensimmäisten esitysten puolivälistä. Lundh luonnehtikin kompromissia "klassiseksi". -Se johtunee kysynnästä ja tarjonnasta, Lundh määritteli.

Sopimuksella vältettiin kevään työtaistelut

Metalliteollisuuden Malmberg pitää ratkaisua liian kalliina ja kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta huonona. Työnantajaliiton hallituksen työvaliokunta kuitenkin hyväksyi ratkaisun, koska hylkäämisen pelättiin tietävän laajoja levottomuuksia työmarkkinoille. Malmbergin mukaan oikea kustannustaso työllisyyden kannalta olisi ollut työnantajien esittämä 1,8 prosenttia. -Aikanaan tietenkin yhteiskunta herää huomaamaan, mikä on se taso, mitä Emu-aikana voidaan noudattaa. Nyt ei oltu siihen ilmeisesti kypsiä. Emu-alueen ulkopuolisissa kilpailijamaissa ei Malmbergin mukaan tämän tasoisia ratkaisuja tehdä. -Emun alueella niitä kyllä tapahtuu. Minä pelkään, että esimerkiksi Saksassa tullaan ilmeisesti tekemään viime vuoden tapaan liian korkea ratkaisu. Se ei ole hyvä, sillä työ karkaa muihin maihin.

Solidaarinen palkkaratkaisu

Metallin sopimuksen yleiskorotus nostaa tuntipalkkoja 1,50 markalla tai kuukausipalkkoja 264 markalla. Se vastaa noin 2,5 prosentin korotuksia. Lundhin mukaan tulos on merkittävä ohjetuntipalkkoja saaville, joille nyt tulee samansuuruinen korotus. Toinen tärkeä tulos on vuorotyölisien korottaminen. Iltavuoroihin on tulossa 80 pennin ja yövuoroihin 145 pennin korotukset. Kaivoslisä kasvaa 30 penniä. Metalliliitossa arvioidaan hallituksen veroratkaisun vastaavan yhden prosentin palkankorotusta. Työelämän laadullisissa kysymyksissä merkittävin saavutus on luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen aseman ja korvausten parantaminen. Luottamusmiehille tulee mm. laajempi oikeus saada tietoa alinhankintayrityksistä ja niiden luottamushenkilöiden yhteystiedoista. Myös jatkuvan neuvottelun menettelyä sitouduttiin parantamaan.

Kaikilla pelkistetty raharatkaisu

Talonrakennusalan ratkaisu tuo alalle 1,50 markan yleiskorotuksen tuntipalkkoihin. Taulukkopalkkoja korotetaan niin, että alapäässä korotus tuntipalkkoihin on 1,50 markkaa. Sitkeä kiista työvarusteista ratkaistiin niin, että työnantaja tarjoaa korvauksetta työvaatteet ja turvajalkineet työsuhteen alusta alkaen. Akavalaisen YTN:n toimihenkilöt saavat 2,6 prosentin yleiskorotuksen ja 0,5 prosentin, mahdollisesti paikallisesti sovittavan järjestelyvaran. Parannuksia on tulossa myös luottamusmiestehtäviä hoitavien yhteyshenkilöiden asemaan. YTN:n puheenjohtaja Matti Viljanen (kok.) pitää ratkaisua hyvänä siksi, että päänavaajaryppään linja piti. -Nyt myös ylempien toimihenkilöiden tasasuhtainen ansiokehitys on turvattu. Pettymys oli kuitenkin työmatkaa ja työaikaa koskevien vaatimusten jääminen seuraavalle sopimuskierrokselle. Myös STTK:laisten liittojen sopimukset ovat rahapainotteisia, eivätkä sisällä juuri työelämän laadullisia muutoksia. Yleiskorotus on 250 markkaa kuukaudessa tai vähintään 2,6 prosenttia. Loppu koostuu taulukkopalkkojen ja lisien korotuksista.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.