Mainos

Epäiltiin sisäilmaongelmaa – syy oli hiuslakka

Jyväskylässä on viime vuosina puututtu sisäilmaongelmiin kirjaimellisesti urakalla. Kaupungissa on purettu kokonaisia kouluja, remontoitu ja rakennettu uutta. Sisäilmaongelmista ovat kärsineet kaupungissa poliisit, palomiehet, sairaanhoitajat kuin koululaiset.

Lista epäillyistä ongelmataloista on pitkä. Vaajakosken ja Palokan koulut purettiin ja niiden tilalle rakennettiin uudet koulut. Jyväskylän pääpaloasema purettiin ja korvattiin uusilla taloilla. Näkövammaisten koulu purettiin ja tilalle tuli kokonaan uusi koulu.

Poliisilaitos siirtyi 15 vuotta sitten uuteen taloon, jossa poliisit alkoivat oireilla. Nyt talo on kunnossa. Keski-Suomen keskussairaalassa on remontoitu useita rakennuksia sisäilmaongelmien vuoksi ja nyt puuhataan kokonaan uutta sairaalaa. Yliopiston rakennuksista kymmenkunta on päätynyt remontoitavaksi osin sisäilmaongelmien vuoksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on käsitelty sisäilmaongelmia.

Jyväskylä ei kuitenkaan suostu Suomen sisäilmaongelmapääkaupungiksi. Kiinteistöjen omistajat vakuuttavat, että kaupungissa on puututtu ongelmiin ripeästi ja ne otetaan vakavasti.

Vaikka julkisuudessa puhutaan usein sisäilmaongelmista, kyse saattaa olla vain siitä, että rakennukset ovat yksinkertaisesti peruskorjausiässä.

– Perussyy korjauksiin on usein se, että rakennukset ovat huonossa kunnossa. Niiden tekninen ja toiminnallinen elinkaari on lopussa. Silloin rakennuksiin usein tulee sisäilmaongelmia, jotka sitten kiirehtivät korjausten aloittamista, sanoo Jyväskylän kiinteistöjohtaja Esko Eriksson.

Osa taloista voidaan Jyväskylässä purkaa, mikäli niiden korjaaminen olisi kalliimpaa kuin uuden rakentaminen. Suojeltujen arvokiinteistöjen purkaminen ei kuitenkaan noin vain onnistu. Esimerkiksi Seminaarinmäen yliopistoalueen rakennukset ovat suojelun piirissä.

Yksi yliopiston ongelmataloista sijaitsee Mattilanniemessä, Jyväsjärven rannassa. Yliopiston henkilökunta lähti talosta, kun yli puolet ilmoitti saavansa siellä oireita. Talo on yhä pystyssä, eikä kukaan vielä tiedä, mitä sille tapahtuu. Tyhjilleen ovat jääneet myös historiallinen Parviaisen talo ja Villa Rana, jossa todettiin vesivahinko.

Yliopisto maksaa kiinteistöjen käyttäjänä korjaukset vuokrina Suomen yliopistokiinteistöille. Kaikkiin tyhjilleen jääneisiin taloihin yliopisto ei aio palata. Kun vuokrat nousevat, yliopisto tehostaa tilankäyttöä ja lopettaa joidenkin tilojen vuokraamisen.

Monen talon tuleva käyttö on vielä täysin auki.

Oireiden syy voi olla vaikka lakka

Sekä Jyväskylän yliopiston rakennukset omistavan Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n että Jyväskylän kaupungin tavoitteena on taata kiinteistöjen käyttäjille terveelliset ja turvalliset tilat. Molemmat kiinteistönomistajat käyttävät korjauksissa apunaan sisäilmatyöryhmää. Molemmat ovat myös palkanneet oman sisäilma-asiantuntijan.

Sisäilmakorjaukset ovat usein monimutkaisia. Ongelmien syytä ei aina tiedetä. Esimerkiksi Jyväskylästä puretun, Senaattikiinteistöjen omistaman Näkövammaisten koulun puretuista rakenteista otetuista näytteistä yritetään nyt selvittää, mikä rakennuksessa aiheutti oireita sen käyttäjille.

Oireita ei haluta vähätellä, mutta kiinteistöjen korjaaminen kuntoon on mahdotonta, ellei oireiden syytä tunneta. Aina oireiden syy ei edes löydy rakennuksesta.

– Työterveyslääkäri kertoi juuri sisäilmapalaverissa, että oireilusta murto-osa johtuu sisäilmaongelmista. Tämäntyyppiset ongelmat ovat kompleksisia ja niiden arvioimiseen tarvitaan moniammatillinen työryhmä, Jyväskylän kiinteistöjohtaja Eriksson sanoo.

Eräässä tapauksessa syytä henkilön oireisiin etsittiin varsin pitkään.

– Tehtiin oirepäiväkirja. Aina aamupäivisin oireilu tuli. Henkilö kertoi, että tässä rakennuksessa on sisäilmaongelma. Kun sitä selvitettiin, paljastui, että syy oireiluun oli kyseisen henkilön käyttämä hiuslakka, Eriksson sanoo.

Sairastuneille oma yhdistys

Huono sisäilma voi kuitenkin myös sairastuttaa. Katja Minkkinen perusti Sisäilmasta sairastuneille yhdistyksen, koska ei halua että oireita vähätellään.

– Puhutaan usein oireista, vaikka pitkään altistuneilla on pitkäaikaisia, vakavia sairauksia. On vaikeita astmoja ja reumasairauksia. Siinä vaiheessa kun tämä ongelma iskee päälle ja kaikki kaatuu, se on todellinen kriisi eikä apua ole saanut mistään, Minkkinen sanoo.

Häneen ovat ottaneet yhteyttä kaikenlaiset sisäilmaongelmien kanssa kamppailevat kansalaiset.

– Pahimpia ovat kouluissa sairastuneet lapset. Minun mielestäni on aivan järkyttävää, että sen sijaan että etsittäisiin lapselle puhtaita tiloja, leimataankin koko perhe suurin piirtein henkisesti sairaiksi.

Minkkinen tosin epäili ensin omaakin mielenterveyttään, koska sairasteli niin paljon. Sekä kodin että työpaikan sisäilmassa oli ongelmia.

– Kun olin kolmen vuoden sisällä saanut 23 erilaista hengitystietulehdusta, työterveyslääkärini alkoi epäillä, että tässä on nyt kyse jostain ihan muusta kuin masennuksesta. Se vakava masennus kun parantui kahden viikon poissaololla työpaikasta. Siinä alettiin miettiä, että kyse onkin nyt jostain ihan muusta, Minkkinen sanoo.

Asenne sisäilmaongelmia kohtaan on Minkkisen mukaan muuttumassa Jyväskylässä parempaan suuntaan. Kaupunki on kuitenkin yhä täynnä taloja, joihin Minkkinen ei mielellään astu oireiden pelossa.

– Sairauden ja toimeentulon takia on kuitenkin pakko käydä työvoimatoimistossa, Kelan toimistossa, sosiaalitoimistossa ja monella terveysasemalla. On myös kauppoja ja ravintoloita, joihin en mene.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.