Mainos

Erimieliset EU-maat keskustelevat puolustusyhteistyön syventämisestä

EU-maiden puolustusministerit keskustelevat tänään toimista, joita on viime aikoina esitetty puolustusyhteistyön syventämiseksi. EU-maiden pääkaupungeissa on laadittu asiasta erilaisia aloitteita.

Saksan, Ranskan ja Italian ohella myös Suomi on ollut asiassa aktiivinen. Suomi on jakanut kokouksen alla jäsenmaille oman paperinsa puolustusyhteistyön tiivistämisestä.

Paperissa korostetaan muun muassa hybridiuhkiin vastaamista sekä EU:n ja sotilasliitto Naton yhteistyötä. Hallitus pyrkii saamaan EU-maiden yhteisen hybridiosaamiskeskuksen Suomeen.

Suomi katsoo EU:n puolustusyhteistyötä eri näkökulmasta kuin isot Nato-maat Saksa, Ranska ja Italia. Kyseiset maat painottavat EU-yhteistyössä kriisinhallintaa, terrorismin torjuntaa ja pakolaiskriisin hoitoa. Suomen näkemyksissä korostuvat Venäjän herättämät huolet ja hybridiuhkien torjunta.

Suomalaislähteen mukaan Saksan ja Ranskan näkemykset vastaavat kuitenkin pitkälti Suomen tavoitteita. Maat pitävät tärkeänä, että EU vahvistaa sotilaallista kykyään, jotta riippuvuus Yhdysvalloista vähenisi.

Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen korostaa, että kyse ei ole kilpailusta Naton kanssa.

– Tarvitsemme vahvan Euroopan. Kaikki mikä vahvistaa Euroopan puolustusta, vahvistaa myös Natoa, hän sanoi Slovakian Bratislavassa, jossa EU:n puolustusministerit ovat koolla.

Saksa ja Ranska ovat nostaneet esiin yhteisen esikunnan perustamisen EU:n kriisinhallintaoperaatioita varten. Maat ajavat hanketta nyt kun sen vahvin vastustaja Britannia on jättämässä unionin.

Saksan ja Ranskan aloite niin sanotusta puolustusunionista sisältää muitakin toimia kuten yhteisen EU-budjetin materiaalihankintoja ja puolustusalan tutkimusta varten. Saksan mukaan osallistuminen yhteistyöhön olisi vapaaehtoista.


Britannialla yhä jarru päällä 

Suomea Bratislavan kokouksessa edustaa puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.). Niinistön mukaan EU:n yhteinen operaatioesikunta voisi olla perusteltu hanke. Osa jäsenmaista pelkää, että se johtaa päällekkäisiin rakenteisiin Naton kanssa.

Esikunnasta johdettaisiin EU:n siviili- ja sotilasoperaatioita, kuten ihmissalakuljettajien vastaisia toimia Välimerellä. Tällä hetkellä sotilasoperaatioiden johto on isojen jäsenmaiden vastuulla.

Italia on ehdottanut pidemmälle menevää mallia, jossa EU-maat yhdistäisivät myös joukkojaan yhteisen esikunnan komentoon. Ajatus herättää monissa maissa vahvaa vastarintaa, koska se luo ikäviä mielikuvia EU-armeijasta, joka vaarantaa kansallisten armeijoiden itsenäisyyden.

Britannia uhkaa estää EU:n sotilaallisten rakenteiden luomisen niin kauan kuin se on unionin jäsen.

– Aiomme myös vastedes vastustaa ajatusta EU:n armeijasta tai EU:n sotilaspäämajasta, jotka heikentäisivät Natoa, sanoi Britannian puolustusministeri Michael Fallon Bratislavassa.

Britannian odotetaan käynnistävän eroprosessinsa ensi vuoden alussa. Neuvottelut voivat hyvin viedä ainakin pari vuotta.

Fallon tähdensi, että Britannia kantaa edelleen vastuutaan eurooppalaisesta turvallisuudesta Naton jäsenenä.

– Olemme jättämässä Euroopan unionin mutta olemme sitoutuneita Euroopan turvallisuuteen, ja olemme lisäämässä joukkoja Viroon ja Puolaan ensi vuonna.

Stoltenberg: EU:n puolustusyhteistyö ei heikennä Natoa

Euroopan unionin aikeet syventää puolustusyhteistyötä eivät heikennä Natoa, sanoo sotilasliiton pääsihteeri Jens Stoltenberg.

Stoltenbergin mukaan vahva eurooppalainen puolustus on Natolle eduksi. Myös EU:n ulkoministeri Federica Mogherini korostaa, että EU ja Nato täydentävät toisiaan, eivätkä kilpaile keskenään.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.