Mainos

Erovanhempien valtapelissä lapsi voi muuttua pelinappulaksi

30 000 suomalaislasta kokee vuosittain vanhempiensa eron Suomessa. Erolapsia on tutkinut oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti Helinä Häkkänen-Nyholm.

Tutkimuksen mukaan avioeroprosessi lapsi joutuu usein pelinappulaksi keskelle vanhempien riitaa. Tämä yllätti myös MTV:n Huomenta Suomessa vierailleen Häkkänen-Nyholmin.

- Tutkimuksessa 101 vanhempaa koki altistuneensa tällaiselle vieraannuttamiselle. Noin 60-70 prosentissa oli entinen kumppani ja lasten toinen vanhempi ilmoittanut, että tulen tuhoamaan sinun suhteesi lapsiin. Se on valtavan iso luku tässä aineistossa.

Tarkkaa lukumäärää ei tiedetä

Tutkimukseen oli valikoitunut erittäin vaikeita erotapauksia, joten huoltoriitojen tarkkaa lukua ei koko maan laajuudelta tiedetä. Häkkänen-Nyholmin mukaan oletuksena on, että prosentit eivät ole samanlaisia.

- Tarvitsemme laaja-alaisempaa tutkimusta, jos haluaisimme tietää kaikkien noin 30 000 suomalaislapsen erotilanteet.

Huoltajuusriidoissa keinot ovat moninaisia. Häkkänen-Nyholmin mukaan tutkimuksessa tuli ilmi kymmeniä erilaisia keinoja.

- Meidän tutkimuksessa selostettuja ja kuvattuja keinoja olivat osassa tapauksissa esimerkiksi toisen vanhemman mustamaalaaminen lapselle, lapselle aiheettomien pelkojen aiheuttaminen toisesta vanhemmasta, ja lähes puolissa tutkimuksen tapauksissa kerrottiin lapselle, että toinen vanhempi ei rakasta sinua enää. Sitten ei anneta toisen vanhemman lapselle ostamia lahjoja, kontrolloidaan sähköpostia, tapaamisia, rajoitetaan tapaamisia. Lapsi on yllättäen aina sairas, kun on toisen vanhemman vuoro tavata ja niin poispäin, Häkkänen-Nyholm luettelee.

Lapsi taipuvainen luottamaan vanhempiinsa

Helinä Häkkänen-Nyholmin mukaan lapsi harvoin aistii vanhempien valtapelin, koska lapsilla on luontainen taipumus luottaa vanhempaansa.

- Toki tämä riippuu lapsen iästä ja kehitystasosta. Tutkimuksessa huomattiin, että haitallisimmat vaikutukset saadaan aikaiseksi aika vanhoihin lapsiin, yli 7-vuotiaisiin, ja ennen kaikkea myös nuoriin. Heille pystytään helpommin uskottelemaan esimerkiksi toisen lapsen vaarallisuutta, eli käyttämään sellaista kieltä, jota aivan pieni lapsi ei ymmärrä.

Tutkimuksen mukaan mitä vanhempi lapsi on erotilanteessa, sen enemmän oireita tällä oli.

Yhteiskunta voisi kenties auttaa

Helinä Häkkänen-Nyholmin mukaan osa vanhemmista, jotka vieraannuttaa lasta toisesta vanhemmastaan ovat psyykeltään sen tasoisessa tilassa eroprosessissa, että esimerkiksi eroseminaarit eivät välttämättä auttaisi.

- Itse teen jonkin verran vanhemmuudenselvityksiä tuomioistuinlaitokselle. Niissä usein joudun miettimään, kumpi on se pienempi paha lapselle; se, että lähivanhemmuus siirtyy pois sieltä vieraannuttamista harjoittavalta vanhemmalta vai se, että sen annetaan jatkua, jolloin kotia ei vaihdeta. Näissä olen taipuvainen näkemään paremmaksi ratkaisuksi lähivanhemmuuden siirtämisen ja vieraannuttamisen katkeamisen.

Helinä Häkkänen-Nyholmin mukaan tuomioistuimilla onkin mietinnän paikka siinä, mikä on se pienempi vahinko lapselle. Yhteiskunnallisesti asiassa on mietitty myös kriminalisointia.

- Toinen asia, mitä haluan korostaa, on se lapsen etu. Olisi hyvä, että saisimme juurrutettua lapsiin sitä ajatusta, että sinun ei tarvitse valita. Mukaan voisi ottaa myös yhteiskunta, koulut ja muut kasvattajat.

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.