Mainos

Esittelyssä kiiltokuvamainen vähemmistökansa

Presidentti Tarja Halosen vierailukohdetta on kritisoitu, sillä se antaa silotellun kuvan vähemmistöjen asemasta Venäjällä. Myös Viron jääminen ilman kutsua on aiheuttanut kitkaa.

Presidentti Tarja Halosen matka sukulaiskansojen luokse on aiheuttanut paljon huolta jo etukäteen. Halonen tuskin pääsee matkallaan tutustumaan lähemmin sukulaiskansojen vähemmistöjen ongelmiin, sillä Mordvassa valtaväestön ja mordvalaisten rinnakkaiselo sujuu hyvin. Viereisessä Marin tasavallassa asiat ovat huomattavasti huonommin, sillä mareja syrjitään siellä järjestelmällisesti.

Arto Luukkanen Helsingin yliopiston Renvall-instituutista pitää epätodennäköisenä, että mariaktivisteja päästettäisiin Halosen puheille, vaikka aktivistit luultavasti tulevat Saranskin festivaaleille.

Johtajan varjo pelottaa Marissa Kuten Venäjää tutkinut Arto Luukkanen sanoo, vähemmistökansojen asema riippuu johtajasta. Marilaisten asema Marin tasavallassa on heikentynyt siitä lähtien, kun sen johtoon valittiin zhirinovskilainen Leonid Markelov. Markelov on rajoittanut valtakautensa alusta alkaen marilaisten asemaa rajoittamalla muun muassa heidän sananvapauttaan ja liikkumistaan. Hän katsoo myös usein läpi sormien mariaktivistien pahoinpitelemistä, vangitsemista ja pahimmillaan myös tappamista. Alkajaisiksi Markelov siivosi virkamieskuntansa marilaisista, ja nimitteli vastustajia lehdissä fasisteiksi. Suomalaisille hän tuli tutuksi uhatessaan haastaa Helsingin Sanomat oikeuteen lehden kirjoitettua marilaisten syrjinnästä. Kun Marin tasavalta liitettiin Venäjään, piti Markelov suuret pidot. Marilaiset suuttuivat tästä, sillä liittämissodissa kuoli puolet marilaisista. Kuolleiden muistoksi ei pidetty edes hiljaista hetkeä. Marilaisten ahdinko nousi julkisuuteen, kun muun muassa Euroopan parlamentti ja monet ihmisoikeusjärjestöt arvostelivat Markelovin halintoa. Tästä hieman säikähtäneenä Markelov löysäsi rajua otettaan marilaisista. Markelov valittiin uudelleen presidentiksi vuonna 2005. Hieman myöhemmin marilaiset vetosivat Tarja Haloseen, jotta tämä puhuisi Marin tilanteesta presidentti Vladimir Putinin kanssa. Halonen otti asian puheeksi, ja Putin kutsui hänet tutustumaan ugrilaisten kansojen alueeseen. Monet olettivat kutsun vievän Halosen marin tasavaltaan, mutta Putin kutsuikin hänet Mordvaan.

- Haloselle esitetään kansantansseja, ja hän joutuu kulkemaan kuplassa, Luukkanen kuvailee.

Venäjää tutkinut Luukkanen arvioi, että vähemmistökansojen asema riippuu paljolti alueiden johtajista. Hän sanoo, että johtajilla on valta ja keinot estää vähemmistöjen syrjiminen, jos heillä vaan on siihen halua.

Mordvan hyvä vähemmistöjen asema on pitkälti sen johtajan, maltillisen Nikolai Merkushinin, ansiota.

Kolme suhtautumista vähemmistöihin

Luukkasen mukaan Venäjällä on kolme linjaa suhtautua vähemmistöihin. Ensimmäinen on maan virallinen linja, jonka mukaan Venäjä on monikansallinen valtio. Käytännöllisen linjan mukaan vähemmistökansat ovat rikkaus, ja niiden kanssa eletään rinnakkaine. Kolmas, ideologinen linja, painottaa suurvenäläisyyttä.

Ideologisen linjan suosio on kasvanut viime vuosina, vaikka valtaosa venäläisistä on yhä käytännöllisen rinnakkaiselon kannattajia. Ideologian lisääntyminen näkyy muun muassa kiihkoisänmaallisten puolueiden suosion kasvussa. Ensi vuoden presidentinvaalit kiiltelevätkin vähemmistökansojen mielessä pelonsekaisin jännityksen tuntein.

Tunnustus tekee hyvää mordvalaisille

Vaikka suurimmat ongelmat jäävät kuplan taakse, Luukkanen ei silti tyrmää vierailua. Hänen mielestään se on hyvä hengitysaukko mordvalaisille, jotka saavat ulkopuolista tunnustusta ja hyväksyntää onnistuneesta rinnakkaiselosta.

Halosen mahdollisuus nostaa meteli vähemmistökansojen tilasta on lähes mahdoton - jos hän ryhtyisi protestoimaan sukulaiskansojen tilaa, kaikki ovet sulkeutuisivat. Luukkanen pitää asiaa hyvänä myös vähemmistökansojen kannalta.

Pahimmillaan protestissa Halonen voitaisiin leimata suursuomalaiseksi, kuten on käynyt osalle suomalaisista sukulaiskansa-aktiiveista. Esimerkiksi Putinin läheinen avustaja Vladislav Surkov laukoi kaksi vuotta sitten, että sukulaiskansojen tukemisen takana on Suomen ja Viron halu päästä käsiksi alueen luonnonvaroihin.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.